Oletko koskaan pohtinut osallisuutta omassa elämässäsi, tunnetko olevasi osallinen?
Osallisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään.
Johonkin kuulumisen tunteen löytää usein itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tällainen yhteisö voi löytyä vaikkapa työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta.
Osallisuutta kokeva ihminen pystyy vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuus lisää hyvinvointia ja syrjäytyminen on osallisuuden ulkopuolelle jäämistä.
Osallisuus on monitasoista osallistumista
Osallisuus voi toteutua ihmisten oikeutena tiedon saamiseen ja tuottamiseen tai esimerkiksi mukaan ottamisena oman elinympäristönsä liittyvään suunnitteluun. Vielä syvemmälle osallisuudessa mennään, kun ihmisellä on oikeus olla mukana tekemässä omaa elämää ja palveluja koskevia päätöksiä tai kun mahdollistetaan palvelujen ja muiden toimintojen kehittäminen ammattilaisten ja kansalaisten kesken.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola toteaa osallisuuden olevan liittymistä, suhteissa olemista, kuulumista ja yhteisyyttä. Osallisuus on yhteensopivuutta ja mukaan ottamista. Se on osallistumista ja siihen liittyen vaikuttamista ja demokratiaa. Se on myös kaiken edellä mainitun järjestämistä ja johtamista.
Omat vaikeudet haastavat osallisuuden
Vaikeuksien keskellä ihminen tarvitsee tukea, jotta hänen osallisuutensa ja kykynsä päätöksentekoon lisääntyy. Osallisuus vaatii kykyä olla aktiivinen toimija omassa elämässään. Erilaiset elämän varrella ilmaantuvat haasteet, kuten terveysongelmat, yksinäisyys, huoli läheisistä tai pienituloisuus, voivat kutistaa ihmisen elämää. Joskus voimavaroja ei jää muuhun kuin sinnittelemiseen päivästä toiseen.
Keskeisin osallisuuden edellytys on ihmisen kyky ja tila hyödyntää omia voimavarojaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveyden lukutaitoa, sosiaalista pääomaa, voimaantumista ja yhteisön voimavaroja, kuten yhteisöllisyyttä. Järjestöjen toiminnan avulla on mahdollista vahvistaa ihmisten omia kykyjä ja luoda mahdollisuuksia osallistua ja kokea osallisuutta.
Osallisuuden edellytyksiä voidaan parantaa
Ihmisen omien voimavarojen vahvistamisen ohella on tärkeää lisätä yhteiskunnassa erilaisia mahdollisuuksia osallisuuteen. Oikeus osallisuuteen on kirjattu useisiin eri lakeihin, kuten kunta- ja maakuntalakeihin sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.
Osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä työelämään pääsyä ja helpottamalla siellä pysymistä, tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia niin kansalaistoiminnassa kuin palveluissa, huomioimalla erilaisten vähemmistöryhmien tarpeita ja varmistamalla turvallinen ja esteetön elinympäristö.
Osallisuutta edistetään parhaiten arjen ympäristöissä, siellä missä ihmiset luontevasti tapaavat toisiaan. Järjestöt tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja hyvin monenlaisille ihmisryhmille, myös vähemmistöille ja heikoimmassa asemassa oleville. Järjestöistä saa apua ja tukea ja järjestöjen kautta voi myös antaa sitä – tehdä oman panoksensa vapaaehtoisena ja vertaisena yhteisen hyvän eteen.
Osallistuvat ihmiset ovat toimivan ja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan ydin! Lue lisää osallisuudesta ja järjestöjen roolista osallisuuden lisäämisessä esimerkiksi Arja Jämsénin ja Anne Pyykkösen kirjasta Osallisuuden jäljillä (pdf).