Skip to content

Perusturvan kehitys 2010–2020 -selvityksen tiivistelmä

Perusturvaetuuksien ja verotuksen kehitys on ollut poukkoilevaa 2010–2020. Perusturvaetuuksien ja verotuksen kehitys on vuosina 2010–2020 ollut melko epäyhtenäistä. Vuosikymmenen alussa perusturvassa tapahtui myönteisiä muutoksia, kun esimerkiksi takuueläke säädettiin, työttömien perusturvaan sekä toimeentulotukeen tehtiin tasokorotus ja etuuksien indeksisuojaa laajennettiin. Verotuksen muutokset tukivat tätä kehitystä. Pian kuitenkin suunta muuttui ja etuuksia leikattiin ja niihin vaikuttavia indeksejä leikattiin ja jäädytettiin. Muutokset koskivat laajasti eri etuuksia. Vain toimeentulotuki jäi leikkausten ja jäädytysten ulkopuolelle. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta.

Vuonna 2020 kehityksen suunta muuttuu ainakin osittain. Indeksileikkauksia tai jäädytyksiä ei jatketa. Työttömyysturvan aktiivimalli puretaan. Erityisesti pienten eläkkeiden saajille muutos on suotuisa. Myös työttömien peruspäivärahaa ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa korotetaan jonkin verran. Toisaalta esimerkiksi lapsilisissä, elatustuessa ja opintotuessa korotukset ovat suhteellisen pieniä.

Etuuksien ja verotuksen muutokset ovat suosineet hyvätuloisia

Selvityksen simulointilaskelmat osoittavat, että tuloerot ja köyhyys kasvoivat vuosien 2016 ja 2019 välisenä aikana. Leikkauksista ja indeksijäädytyksistä luopuminen olisi suurelta osin estänyt tulonjakoindikaattorien huonontumisen, mutta ei kokonaan. Vuonna 2020 simuloidut tulonjakoindikaattorien muutokset kehittyvät kaikilta osin myönteisempään suuntaan, mutta muutos korvaa vain osittain vuosien 2016–2019 huonontumisen.

Selvitys osoittaa, että veronkevennyksiä rahoitettiin osittain tulonsiirtoja leikkaamalla. Selvityksessä käsitellyt tulonsiirtojen leikkaukset ovat koskettaneet enemmän alempia tuloluokkia, kun taas verohelpotukset ovat suosineet ylempiä tuloluokkia. Yhteisvaikutus on hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen.

Kohtuullisen minimikulutuksen saavuttaminen vaatisi huomattavia korotuksia etuuksiin

Selvityksen esimerkkilaskelmat havainnollistavat, kuinka suuria korotuksia perusturvaan olisi tehtävä, jotta päästäisiin viitebudjettien osoittaman kohtuullisen minimikulutuksen tasolle.Esimerkiksi yksinasuvan työttömän peruspäiväraha olisi lähes kaksinkertaistettava. Yhden lapsen yksinhuoltajalla peruspäivärahaa olisi korotettava noin 25 prosenttia. Jotta lapsilisissä saavutettaisiin vuoden 1994 reaalitaso, niitä tulisi korottaa 47–68 prosenttia 2020 tasosta.


Tämä artikkeli on Perusturvan kehitys 2010–2020 -selvityksestä.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, helmikuu 2020