Tulokset kertovat tehdyn työn hedelmistä ja niistä on ilo kertoa ulospäinkin. Tulokset kertovat, mitä toiminnalla saatiin aikaan eli mikä muuttui toiminnan seurauksena. Riippuen tavoiteltavan muutoksen luonteesta, tulos voi olla jokin selkeä muutos. Tuloksena voi olla myös se, että jokin asia pysyy ennallaan tai vahvistuu.
Solmuja tulosten kuvaamisessa
Toisinaan on olemassa tilanteita, jolloin ei saakaan kuvatuksi tuloksia parhaalla tavalla.
Kyseessä voi olla tilanne, jossa tuloksia varten tarvittavassa tiedossa on vajetta. Syitä tälle voi olla erilaisia. Voi olla, että tietoa on alettu keräämään hieman myöhässä. Tällöin voi olla hyvä miettiä, onko arvioinnin toteutustavassa mahdollisesti jotain tarkistettavaa. Toinen syy voi olla se, että ei ole löytynyt sopivia tiedonkeruun tapoja ja mittareita. Tällöin on hyvä pohtia, löytyisikö jokin luontevampi ja sopivampi tapa kerätä tietoa.
Voi olla myös, että tulokset eivät ole niin tarkkoja kuin ne voisivat olla. Tämäkin saattaa paikantua usein tiedonkeruun haasteisiin. Tulosten osoittamisen tarkkuus vaihtelee ihan ymmärrettävästi toiminnan luonteen ja kohderyhmän tavoittamisen suhteen. Silloin kun toiminnan luonne sallii tarkemman tiedonkeruun tason, sitä voidaan myös odottaa. Toisaalta, jos tarkka tiedonkeruu ei ole mahdollista, pyritään kuitenkin vahvistamaan oletuksia ja osoittamaan, että suunta on oikea. Järjestöjen arviointitarkastelulle on tunnistettu viisi tasoa. Tasot kuvaavat, miten tiedonkeruu ja näin ollen myös tulokset ovat erilaisia erityyppisessä toiminnassa.
Sellainenkin tilanne voi olla, että tulostietoa on olemassa, mutta sitä ei oikein saada kuvattua selkeästi niin, että se näyttäytyisi loogisena jatkumona vaikutusketjussa. Tällaisessa tilanteessa on hyvä tarkistaa, että tuloksena kuvataan nimenomaan niitä asioita, joita tavoitteeseen on kirjattu. Toisaalta sekin pitää huomioida, ettei jätä jotain tulosta kertomatta, jos asia on tavoitteessa. On myös hyvä tarkistaa, ettei kuvaa tuloksina kohderyhmän tavoittamisen lukuja tai toimintaa ja tuotoksia. Ja viimeisenä hyvä tarkistaa tulosten uskottavuuden näkökulmasta se, että vastaajien määrä on kerrottu, jos on käytetty esimerkiksi kyselyä.
Tavoite ja tulos ovat aisapari
Sitä korostetaan usein, että tavoite ja tulos kulkevat käsi kädessä. Tätä ei voikaan korostaa liikaa. Tavoite luo sen, mitä arvioinnissa on edessä. Tavoitteen asettaminen luo siis vaateen sille, minkälaisia tuloksia on kuvattava. Jos tulosten kuvaamisessa on solmuja, voi tarvittaessa tarkistaa, löytyykö ratkaisu jo tavoitteen muokkaamisesta.
On olemassa tietyn tyyppisiä tavoitteita, joiden kanssa ainakin on hyvä olla tarkkana tuloksiin liittyen.
- Tavoitteeseen on niputettu useampi asia listana. Esimerkki tällaisesta tavoitteesta: Ryhmään osallistuneiden voimavarat lisääntyvät, elämänlaatu paranee ja yksinäisyys vähentyy. Tällöin tuloksia pitäisi kyetä kertoaan kaikista listatuista asioita.
- Tavoitteeseen on polutettu tavoitteen toteutumisen eri vaiheita. Esimerkkejä tällaisista tavoitteista: Kohderyhmän ymmärrys lisääntyy ja sen myötä hallinnan tunne paranee. Paikallisyhdistysten elinvoima vahvistuu ja ne vuorostaan edistävät ikääntyneiden osallisuutta lähiympäristössään. Tämänkaltaisissa tavoitteissa kaikista vaiheista pitäisi kyetä kertomaan tuloksia. Ratkaisuna voi toimia se, että rajaa tavoitteeksi sen osan, josta kyetään osoittaman tuloksia.
- Tavoitteessa oleva asia on abstrakti. Esimerkki tällaisesta tavoitteesta: Osallistujien voimavarat lisääntyvät. Viimeistään tuloksissa on syytä kuvata kyseisen abstraktin asian konkreettisempia sisältöjä.
Myös mittarit kytkeytyvät tavoitteeseen ja tulokseen ohittamattomasti ja kiinteästi. Mittari ilmaisee, mitä asiaa tai millaisia asioita seuraamalla ja arvioimalla saadaan tietoa tavoitteen toteutumisesta ja tuloksista. Näitä kaikkia kolmea: tavoitetta, tuloksia ja mittareita, pitää tarkastella niin suunnitteluvaiheessa kuin toiminnan edetessä kiinteästi ja rinnakkain.