Skip to content

Hallitusohjelman työryhmien jäsenet avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

18.6.2019 15.29

Perusturva
Hallitusohjelma ja budjettiPerusturvaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia.

Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian purkamiseen: perusturvan yhtenäistämiseen ja esimerkiksi yhden hakemuksen -periaatteeseen. Kontula toi esille, että myös paljon parjatusta aktiivimallista luovutaan. Hän piti hyvänä negatiivisen tuloveron kokeilua, vaikkakin sen toteuttamiseen on varattu vaatimaton rahoitus. Sosiaaliturvan uudistus laitetaan nyt käyntiin ja tähän työhön on tarkoitus ottaa mukaan myös kansalaisyhteiskunta.

Kontulan puheenvuoroa kommentoinut Eläkkeensaajien keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen toi puheenvuorossaan (katso diaesitys) esiin sote-järjestöjen periaatteita joustavasta perusturvasta. Ilahduttavasti monet näistä esitykset näkyvät myös hallitusohjelmassa, mutta aitoja toimia vielä odotellaan.

Kansanedustaja Anu Vehviläinen kertasi hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistukseen liittyviä keskeisiä linjauksia. Näitä ovat perustettavat itsehallinnolliset maakunnat, jotka toimivat sekä järjestäjinä että tuottajina. Viime hallituskaudella keskeisestä valinnanvapaudesta ei tällä kertaa puhuta ollenkaan, mutta palvelusetelijärjestelmää aiotaan kehittää. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamista, maakuntien rahoitusta sekä maakunnille mahdollisesti muita siirrettäviä tehtäviä aiotaan pohtia parlamentaarisesti. Perustason palveluihin ja paljon palveluita tarvitseviin tarvitaan erityisesti panostuksia.

Hallitusohjelman mukaan järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan. Vehviläisen puheenvuoroa kommentoinut Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax korosti sote-järjestöjen moninaisen roolin tunnistamista uudistuksessa ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Hän on myös lausunut sote-rakenteesta järjestötoiminnan näkökulmasta. Nyt hallitusohjelmassa olevat kirjaukset eivät vielä ole riittävät ja siksi järjestöjen vaikuttamistyön on jatkuttava vahvana. Myös Vehviläisen mukaan järjestöjen rooli on katsottava heti aluksi ja ripeästi.

Tilauus lähetettiin suorana ja siitä on alla myös tallenne.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön

Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta sote-uudistus. Linjattu 9.12.2019 Isojen reformien tekeminen ei ole mahdollista ilman laajaa, parlamentaarista valmistelua ja riittävän pitkää siirtymäaikaa. Edellisellä hallituskaudella valmistellun sote- ja maakuntauudistuksen aikana alueilla tehtiin paljon työtä uudistuksen eteen. Kehitettyjä toimintamalleja ja uusia työtapoja on tärkeä hyödyntää myös tässä uudistustyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispeli varmistettava Palveluiden yhdenvertaisuuden kannalta […]

Artikkeli

Sote-palveluiden nykytila ja kehittämiskohteet

Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta sote-uudistus. Linjattu 9.12.2019 Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä. Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee […]

Uutinen

4.11.2019 13:00

Vuokrarästejä, vaikeita valintoja ja toivottomuutta – pienituloisen oltava sinnikäs ja perehtynyt pärjätäkseen

Sosiaalibarometrin 2019 tulokset kertovat karua kieltä sosiaaliturvajärjestelmän kitsaudesta silloin, kun ihmisen toimeentulo on niukimmillaan. Perusturvan* taso on tällä hetkellä riittämätön: moni joutuu anomaan harkinnanvaraista toimeentulotukea, vaikka sen tulisi olla viimeinen oljenkorsi eikä paikata ensisijaisten etuuksien alhaista tasoa. Perusturvalla elävien ihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset pitävät yhtenä ratkaisuna ensisijaisten etuuksien tason nostoa. Tätä mieltä oli 73 % […]