Skip to content

Hallitusohjelman työryhmien jäsenet avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

18.6.2019 15.29

Perusturva
Hallitusohjelma ja budjettiPerusturvaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia.

Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian purkamiseen: perusturvan yhtenäistämiseen ja esimerkiksi yhden hakemuksen -periaatteeseen. Kontula toi esille, että myös paljon parjatusta aktiivimallista luovutaan. Hän piti hyvänä negatiivisen tuloveron kokeilua, vaikkakin sen toteuttamiseen on varattu vaatimaton rahoitus. Sosiaaliturvan uudistus laitetaan nyt käyntiin ja tähän työhön on tarkoitus ottaa mukaan myös kansalaisyhteiskunta.

Kontulan puheenvuoroa kommentoinut Eläkkeensaajien keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen toi puheenvuorossaan (katso diaesitys) esiin sote-järjestöjen periaatteita joustavasta perusturvasta. Ilahduttavasti monet näistä esitykset näkyvät myös hallitusohjelmassa, mutta aitoja toimia vielä odotellaan.

Kansanedustaja Anu Vehviläinen kertasi hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistukseen liittyviä keskeisiä linjauksia. Näitä ovat perustettavat itsehallinnolliset maakunnat, jotka toimivat sekä järjestäjinä että tuottajina. Viime hallituskaudella keskeisestä valinnanvapaudesta ei tällä kertaa puhuta ollenkaan, mutta palvelusetelijärjestelmää aiotaan kehittää. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamista, maakuntien rahoitusta sekä maakunnille mahdollisesti muita siirrettäviä tehtäviä aiotaan pohtia parlamentaarisesti. Perustason palveluihin ja paljon palveluita tarvitseviin tarvitaan erityisesti panostuksia.

Hallitusohjelman mukaan järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan. Vehviläisen puheenvuoroa kommentoinut Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax korosti sote-järjestöjen moninaisen roolin tunnistamista uudistuksessa ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Hän on myös lausunut sote-rakenteesta järjestötoiminnan näkökulmasta. Nyt hallitusohjelmassa olevat kirjaukset eivät vielä ole riittävät ja siksi järjestöjen vaikuttamistyön on jatkuttava vahvana. Myös Vehviläisen mukaan järjestöjen rooli on katsottava heti aluksi ja ripeästi.

Tilauus lähetettiin suorana ja siitä on alla myös tallenne.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.1.2020 13:03

Toimeentulotuen kehittämistä jatkettava asiakkaiden yksilöllisen ja sujuvan palvelun turvaamiseksi

Antti Halmetoja ja Taina Rintala kirjoittavat 8.1. Helsingin Sanomien Vieraskynässä perustoimeentulotuen tarveharkinnan ongelmista. He näkevät, että ne eivät johdu niinkään Kelasta vaan kansallisen ja paikallisen toimeenpanon välisistä eroista ja sosiaalityön niukaksi jäävästä osuudesta Kelan perustoimeentulotukityössä. Samansuuntaisia huomioita on tullut esiin SOSTEn Sosiaalibarometri 2019, jossa on seurattu perustoimeentulotukea vuodesta 2016, ennen ja jälkeen sen myöntämisen siirtoa […]

Uutinen

17.12.2019 10:00

SOSTEn vaikuttamiskärjet päivitetty

SOSTEn vaikuttamiskärjet on päivitetty. Ne peilautuvat uuteen hallitusohjelmaan ja niissä esitetään politiikkasuosituksia ja toimenpide-esityksiä sote-järjestöille keskeisistä kysymyksistä. Teemoina ovat perusturva, sairastamisen hinta, sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyys, kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset sekä terveysperusteiset verot. SOSTElle tärkeä tavoite on perusturvaetuuksien korottaminen ja joustava perusturva. Sosioekonomiset hyvinvoinnin ja terveyden erot ovat tällä hetkellä Suomessa suuria. Eriarvoisuuteen on tärkeää puuttua kaikin […]

Artikkeli

SOSTEn suositukset perusturvan uudistamiseksi

Tämä artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta perusturva. Linjattu 9.12.2019 Perusturvaa uudistettaessa on tavoitteena oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosina 2010–2020. Tavoitteena oleva 770 000 on varsin […]