Hallitus kokoontuu kautensa viimeiseen kehysriiheen 21. huhtikuuta sopimaan julkisen talouden suunnitelmasta ja löytämään keinoja talouden tasapainottamiseksi. Riihen lähestyessä sakset ovat osoittaneet jälleen kerran sote-järjestöjen suuntaan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ja niiden toiminta on tällä hallituskaudella jo joutunut mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia on tähän mennessä päätetty leikata peräti 140 miljoonalla eurolla eli lähes 40 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. SOSTE korostaa, että sote-järjestöiltä ei voi ottaa enää euroakaan.
”Lisäleikkaukset jättäisivät yhä useamman apua tarvitsevan vaille tukea ja lisäisivät julkisten palvelujen kuormitusta: ihmiset putoaisivat järjestöjen avun ulkopuolelle ja hyvinvointialueisiin kohdistuva paine kasvaisi. Tämä kuormittaisi sosiaali- ja terveyspalveluita entisestään”, varoittaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Samaan asiaan kiinnittivät huomiota myös kaikki hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil. Yhteisessä kannanotossaan he totesivat, että leikkaukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin ja kasvattavat toteutuessaan hyvinvointialueiden kustannuksia – eivät vähennä niitä. Hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa.
Sote-järjestöjen työ on nähtävä investointina
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmien pahenemista ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea.
Järjestöjen toiminnan kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia ja kaikkia heidän läheisiään.
SOSTEn laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Toisin sanoen, yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.
”Sote-järjestöihin kohdistuvilla lisäleikkauksilla ei tasapainoteta taloutta, vaan siirretään kustannuksia toisaalle. Leikkaus sote-järjestöiltä on mitä suurimmassa määrin leikkaus sotesta. Järjestöjen työ olisi pikemminkin nähtävä investointina”, Kiukas muistuttaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamalla Suomi menettää samalla vapaaehtoisten monin tavoin – myös rahallisesti –arvokasta työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ja jatkuakseen sekä toiminnan organisointia että vapaaehtoisten kouluttamista.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista puhuttaessa on myös hyvä huomata se, että sote-järjestöjen avustukset eivät ole tosiasiallisesti kasvaneet 25 vuoteen. Ostovoimakorjattujen valtionavustusten taso (vuoden 2002 hinnoilla) oli keskimäärin matalampi vuosina 2002–2024 kuin vuonna 2002.
Leikkaukset sosiaalihuoltoon osuvat heikoimpiin
Järjestöleikkausten lisäksi suunnitteilla ovat 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon.
Käytännössä näin merkittävä leikkaus tarkoittaisi avun tarpeessa olevien ikääntyneiden, lapsiperheiden, vammaisten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluiden karsimista ja rajaamista sekä sosiaalihuollon ammattilaisten irtisanomisia.
Leikkaukset sosiaalihuoltoon siirtävät kustannuksia todennäköisesti nopeasti muualle palvelujärjestelmään. Kun tuki heikkenee, ongelmat kasautuvat ja alkavat näkyä viiveellä esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja poliisin tehtävissä. Leikkaukset heikentäisivät sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusturvaa, vaarantaisivat asiakasturvallisuuden ja lisäisivät eriarvoisuutta.
Sosiaalihuollon palvelujen heikentäminen on vastuutonta nykyisessä tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi leikattu, julkisten palvelujen saatavuutta heikennetty ja järjestöjen rahoitusta leikattu. Nämä leikkaukset osuvat samoihin ihmisryhmiin.
Sosiaalihuollon asiakkailla on harvoin voimavaroja tunnistaa, vaatia tai puolustaa oikeuksiaan, etenkään ilman selkeää ja velvoittavaa lainsäädäntöä. Tilannetta pahentaa se, että myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toteuttamasta oikeudellisesta neuvonnasta on leikattu.
Menoleikkausten sijaan taloutta voidaan tasapainottaa tuloja ja työllisyyttä vahvistamalla
Nykyisellä hallituskaudella julkista taloutta on yritetty vahvistaa erityisesti julkisten menojen leikkaamisella, mikä on supistanut kysyntää taantumassa ja lisännyt velkaantumista.
SOSTEn tuoreen köyhyysraportin mukaan Suomi on epäonnistunut tavoitteessaan vähentää köyhyyttä. Pienituloisten määrä on lisääntynyt, minkä lisäksi pienituloisuus on syventynyt. Myös ihmisten koetut toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet, työttömyys on ennätysluvuissa ja asunnottomuus on kääntynyt kasvuun.
Tiukassa taloustilanteessa tarvitaan tuottavia ja oikeudenmukaisia valintoja. Pitkäaikaistyöttömyyteen on puututtava ja työttömyydestä on voitava palata sujuvasti työelämään. Verotuksen on edistettävä terveyttä ja kohdistuttava maksukyvyn mukaan.
SOSTE suosittelee verotoimenpiteitä, joiden tuotto on yhteensä 3,1 miljardia euroa vuodessa (vuoden 2027 hinnoilla). SOSTEn verosuositukset ovat:
- sokeriveron käyttöönotto
- listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen
- nimellisen yhteisöverokannan korottaminen
- joidenkin valmisteverojen ja liikenteen verojen indeksoiminen
SOSTE ja sote-järjestöt ovat jo vuosia esittäneet terveysperustaisen veron käyttöönottoa vahvistamaan kansanterveyttä. Ensivaiheessa terveysvero voisi kohdistua sokeriin.
Porrastettu, ainesosaperusteinen sokerivero kannustaisi teollisuutta kehittämään terveellisempiä ja vähäsokerisimpia vaihtoehtoja ja ohjaisi kuluttajia tekemään parempia valintoja. Veron vaikutuksesta tuoteryhmässään terveellisemmät eli vähemmän sokeria sisältävät tuotteet maksaisivat epäterveellisiä vähemmän. Runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita puolestaan verotettaisiin rankemmin. SOSTE on arvioinut, että sokeriin kohdistuva terveysperusteinen vero voisi tuottaa vähintään 0,5 miljardin euron lisäyksen verotuloihin.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen lisäisi verotuloja noin 0,5 miljardilla eurolla vuosittain. Mikäli yhteisöverokannan alennus perutaan vuonna 2027 ja yhteisöveroa korotetaan vielä maltillisesti kahdella prosenttiyksiköllä Norjan ja Tanskan tasolle 22 prosenttiin, Suomen verotulot kasvaisivat 2,0 miljardilla eurolla.
Järjestöt mukaan ratkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyttä
Vuoden 2022 syksyllä alkanut taantuma on lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä merkittävästi: helmikuun lopussa 139 800 henkilöä oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Heistä 71 000 työttömyys oli jatkunut yli kaksi vuotta.
Työttömyyden pitkittyessä ihmisten työkyky ja osaaminen heikkenee, minkä vuoksi jo tällä hetkellä muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevat eivät välttämättä työllisty, kun taantuma päättyy. EU-komission ennusteen mukaan rakennetyöttömyys tulisi jäämään liki 8 prosenttiin. Tämä on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti kestämätöntä.
Välityömarkkinoita onkin kehitettävä siten, että ne huomioivat nykyistä paremmin pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä.
SOSTEn työllisyyspoliittiset suositukset ovat:
- Palkkatukijaksot pidennetään vähintään vuoden mittaiseksi
- Palautetaan palkkatukityön työssäoloehdon kertyminen
- Palautetaan työvoimapoliittinen avustus järjestöille aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoimiin
- Kuntien sakkomaksut tulee jäädyttää matalasuhdanteessa ja valtion rahoitusosuutta nostettava alueilla, joilla pitkäaikaistyöttömyys on korkea
SOSTE esittää, että palkkatukijaksot pidennetään vähintään vuoden mittaiseksi. Tämä mahdollistaisi riittävän pitkän tukijakson työllistymisedellytysten parantamiseen.
Myös palkkatukityön työssäoloehdon kerryttäminen on palautettava. Tämä kannustaisi hyödyntämään myös palkkatukea työllistymisen edistämisen keinona ja suuntaamaan sitä yritysten lisäksi myös järjestöille.
Viisasta olisi myös, erillisrahoituksen avulla, palauttaa työvoimapoliittinen avustus järjestöille. Kunnat voisivat myöntää työvoimapoliittisen avustuksen järjestöille täydentämään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palveluja.
Työllisyyspalveluiden nykyinen rahoitusmalli ei kestä kriittistä tarkastelua. Se ei huomioi suhdannevaihteluita ja rankaisee kuntia kovilla maksuilla juuri nyt, kun työttömyys on ennätyslukemissa.
SOSTE esittää, että työllisyyspalveluiden rahoitusmallia uudistetaan siten, että se huomioisi paremmin suhdannemuutokset: matalasuhdanteessa kuntien rahoitusosuudet työttömyysturvamaksuista jäädytetään ja lakisääteisten työvoimapalveluiden rahoitusta korotetaan alueilla, joilla on korkea pitkäaikaistyöttömyysaste.
Muina pidemmän aikavälin ratkaisuina SOSTE esittää, että hallitus käynnistää pidempikestoisen rakennetyöttömyyden purkuohjelman. Lisäksi SOSTE suosittelee, että hallitus käynnistää selvityksen välityömarkkinoiden kehittämisestä.