Valtionavustusjärjestelmä uudistuu


Etusivu / Artikkelit / Valtionavustusjärjestelmä uudistuu

Valtionavustustoiminnassa on käynnissä useita muutoksia. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeessa yhdenmukaistetaan valtionavustustoiminnan käytäntöjä. Järjestöjen näkökulmasta olennaiset tulokset on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana. Toinen järjestöjen valtionavustustoimintaa kehittävä, valtiosihteeri Henrik Haapajärven vetämä Rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalli -hanke esitti 8.2.2022, mitä valtionavustustoiminnan käytäntöjä uudistetaan ja missä aikataulussa uudistukset otetaan käytäntöön. Haapajärven hanke keskittyi avustustoiminnan uudistamiseen ja Vekkauksen roolin uudistamiseen suhteessa valtionavustustoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt 2.3.2022 sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituslain valmistelu. Laki tulee ohjaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustustoimintaa vuodesta 2024 lukien.

Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu vahvaan valtioon ja vahvaan kansalaisyhteiskuntaan. Hyvinvointimallin perustana on luottamus, yhdenvertaisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Kansalaisyhteiskunnan roolia yhtenä pohjoismaisen hyvinvoinnin perustana tulee valtionavustustoiminnan uudistuksessa vahvistaa.

Kytkös Veikkaus Oy:n tuottoihin puretaan

Veikkaus Oy:n tuotoilla tuetaan yleishyödyllistä toimintaa vuoden 2023 loppuun. Vuodesta 2024 alkaen määräraha on osa valtion talousarvion kehysvaikutteisena menoeränä. Pääosin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta toteutetun terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustuksen määrärahaehdotuksen valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön osana toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Avustuspäätöksen tekee avustusasioista päättävä ministeri.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaetaan liikuntaa, huippu-urheilua, tiedettä ja nuorisotyötä koskevat valtionavustukset. Hevosurheiluun ja -kasvatukseen liittyvät valtionavustukset jakaa maa- ja metsätalousministeriö. Hakumenettelyt, valvonta ja raportointikäytännöt vaihtelevat sen mukaan, mikä taho rahoituksen myöntää. Myös muut ministeriöt ja valtionapuviranomaiset jakavat valtionavustuksia. Keväällä 2021 Suomessa toimi noin 90 valtionapuviranomaista.

Valtionavustustoiminnan rahoituksen uusi malli

Valtioneuvoston kanslia asetti 26.8.2021 työryhmän (Haapajärven työryhmä) laatimaan rahoitusmallin nykyisen rahapelijärjestelmän sijaan. Laatimisen pohjana on puheenjohtaja Erkki Liikasen työryhmän raportti Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa – tulevaisuuden vaihtoehtoja (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:12). Rahoitusmalli laaditaan yhteistyössä edunsaajien kanssa. Valtiosihteereistä koostuvan hankeryhmä puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.

Hanketyöryhmän ja parlamentaarisen seurantaryhmän esitys 8.2.2022:

Esitys sisältää myös uuden neuvottelukunnan perustamisen seuraamaan yleishyödyllisille yhteisöille (mm. kansalaisjärjestöille) suunnattua vuosittaista rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. Eduskuntakausiksi asetettavalla parlamentaarisella neuvottelukunnalla olisi vahva neuvoaantava rooli erityisesti rahoituksen kokonaistason määrittelyssä, mutta sillä ei olisi välitöntä ohjaavaa roolia.

Avustusmäärärahan taso päätetään jatkossa poliittisella päätöksellä julkisen talouden suunnitelman (JTS) perusteella neljälle vuodelle kerrallaan. Vuositasolla avustusmäärärahan suuruus päätetään budjettiriihessä. Eduskunnan budjettivalta kasvaa muutoksen yhteydessä. Esityksessä rahoituksen ennakoitavuus perustuu JTS-prosessiin. Uusi malli edellyttää muun muassa järjestöjen terävöittävän yhteistä edunvalvontaa.

Esitys sisältää sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustamista ohjaavan puitelain valmistelun, joka korvaa nykyisen asetuksen 1552/2016. Uuden lakiesityksen luonnoksen lausuntomahdollisuus on 2.5.–14.6.2022.

Uuden rahoitusmallin mukaisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä 1.1.2024.

Ratkaistavia asioita

Raportissa nostettiin esiin myös viisi ratkaisematta olevaa asiakokonaisuutta:

SOSTEn suositukset

Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen tuotokset on laitettava käytäntöön mahdollisimman pikaisesti osana pitkäkestoista rahoitusratkaisua. Nykyinen avustusasetus tulee nostaa lain tasolle, esimerkiksi laiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksista. SOSTE esittää, että Suomeen perustetaan Järjestötoiminnan avustuskeskus huolehtimaan yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten kohdentamisesta vuodesta 2024 alkaen. Uuden rahoitusmallin yksityiskohdat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä järjestöjen kanssa.

SOSTE esittää ratkaisua turvaamaan yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen tulevaisuudessa

SOSTE esittää järjestötoiminnan avustuskeskuksen perustamista. Lähinnä yleisavustuksia jakavan avustuskeskuksen piiriin siirtyisivät valtionavustusuudistuksen yhteydessä vuodesta 2024 alkaen nykyiset Veikkaus Oy:n tuotoilla avustettavat nuoriso-, liikunta-, tiede-, taide- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt.

Yhteisen järjestötoiminnan avustuskeskus -mallin keskeiset hyödyt:

Uusi perustettava järjestötoiminnan avustuskeskus olisi osa oikeusministeriötä tai valtioneuvoston kansliaa. Keskuksen toiminnasta ja sen päätöksistä vastaisi eduskunnan asettama parlamentaarisesti valittu johtokunta. Organisaation keskeiset toimijat olisivat toimialakohtaiset jaostot. Jaostoissa on toimialan järjestötoiminnan tuntemus ja osaaminen.

Valtionavustustoiminnan digitalisointi

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että järjestöille jaettavien valtionavustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin niitä yhdenmukaistetaan. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.

Valtiovarainministeriön asettamassa Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeessa VM212:00/2018 (VA Digi) selvitetään, miten rahapelituotoista valtionavustuksia myöntävien ministeriöiden avustuskäytäntöjä voitaisiin yhdenmukaistaa. Tavoitteena on, että kunnat, yritykset ja järjestöt voivat hakea valtionavustuksia entistä sujuvammin ja että avustustoimintaa voi tarkastella läpinäkyvämmin. Hanke päättyi 31.12.2021.

Järjestöjen valtionavustustoiminnan kehittämistä jatketaan (2022–2023)

Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeen Järjestöjaoston työtä jatkamaan asetettiin 12.8.2021 Järjestöjen valtionavustustoimintaa kehittävä työryhmä. Työryhmän toimikausi on 12.8.2021–31.10.2023. Työryhmän tehtävänä on perustella ja esittää ministeriöille tarkoituksenmukaisemmat tavat, miten valtionavustustoiminnan käytäntöjä voi yhdenmukaistaa. Laajennetussa järjestötyöryhmässä on muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokonaisnäkemys (SOSTE), vapaaehtoistoiminnan näkökulma (Kansalaisareena ry), alueellinen näkökulma (Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta/Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry) sekä lisäksi edustus Förbundsarenan rf ja Etnisten suhteiden neuvottelukunta (Familia ry).

Työsuunnitelmassa, jonka valmisteluaika päättyy kesäkuussa 2022 on:

Nyt ajankohtaista

Aiheesta lisää

Sivu päivitetty 23.9.2022