Hallituskauden saldo: sote-palveluja kehitettiin urakalla, mutta silti paljon jää seuraavalle hallitukselle

SOSTEblogin kirjoittajat Päivi Opari ja Minttu Ojanen.

Etusivu / Blogi / Hallituskauden saldo: sote-palveluja kehitettiin urakalla, mutta silti paljon jää seuraavalle hallitukselle

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma lupasi paljon hyvää sote-palveluja tarvitseville: sote-uudistuksen valmistelu, hoitotakuun tiukentaminen, kuntoutuksen ja lääkehuollon kehittäminen, vammaispalvelulain uudistaminen…

Monia keskeisiä lupauksia on myös lunastettu, vaikka koronapandemia aiheutti työskentelyyn merkittäviä lisähaasteita.

Mitä hallituskaudesta jäi käteen?

Plussat

Miinukset

Mitä seuraavalla hallituskaudella pitäisi tehdä?

Mitä Marinin hallituksen kehittämistoimet tarkoittavat sote-palvelujen käyttäjille?

Edellisen hallituksen kohtaloksi käynyt sote-uudistuksen toteuttaminen oli myös Marinin hallitusohjelmassa. Tunnelma oli paikoin jopa epäuskoinen, kun monta hallituskautta valmisteilla olleen uudistuksen lainsäädäntö saatiin vihdoin nuijituksi eduskunnassa juuri ennen kesätaukoa 2021. Vaikka uudistusmalli jakoi poliittisesti mielipiteitä, oli ilmassa kuitenkin suurta helpotusta, kun vuosia vatvottu uudistus saatiin vihdoin lainsäädännöllisesti maaliin. Järjestämisvastuun siirtoa valmisteltiin alueilla tiukalla aikataululla ja kaikkien helpotukseksi siirto onnistui turvallisesti. Palvelunkäyttäjille muutos ei juuri ole vielä näkynyt. Tosin palvelujen saamisen kriteerien ja asiakasmaksujen alueellinen yhtenäistäminen on saattanut aiheuttaa ikäviä yllätyksiä niiden kuntien asukkaille, joilla asiat ovat olleet paremmin.

Hyvinvointialueilla ja valtionvarainministeriöllä on suuria näkemyseroja valtion alueille osoittaman laskennallisen rahoituksen riittävyydestä. Vaikka hallitus myönsikin viime metreillään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen lisärahaa, hyvinvointialueilta kantautuu viestiä rajuista sopeuttamispaineista. Tämä asettaa suuren haasteen uudistukselle asetettujen laajojen tavoitteiden saavuttamiselle.

Hoitoon tulisi päästä entistä nopeammin

Viime marraskuussa hyväksytty hoitotakuun tiukennus antoi lupauksen siitä, että jatkossa kiireettömään hoitoon pääsee perusterveydenhuollossa viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä on sairastavien kannalta yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä uudistuksista. Nähtäväksi tosin jää, miten onnistutaan selättämään nopeaa hoitoon pääsyä haastavat hoitojonot ja valtava työntekijäpula, joka koskee etenkin hoitajia. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt poikkihallinnollisen ohjelman sote-alan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, mutta kovin nopeita ratkaisuja tuskin on löydettävissä. Valtiovarainministeriö on esittänyt sote-alan henkilöstön koulutuspaikkojen lisäämistä.

Kuntoutukseen pääsyn parantaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi

Hoitotakuun tiukentaminen ei valitettavasti juurikaan paranna kuntoutusta tarvitsevien tilannetta, eikä se koske hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisia käyntejä. Seuraavalta hallitukselta SOSTE odottaakin toimia kuntoutukseen pääsyn parantamiseksi, koska kuntoutukseen pääsyssä on paljon muun muassa alueellisia eroja. Kaiken kaikkiaan kuntoutusta on tällä hallituskaudella kehitetty kiitettävästi kuntoutuskomitean ehdotuksiin pohjautuvan suunnitelman mukaisesti ja on saatu aikaan esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen valtakunnalliset perusteet.

Kuntoutuksen laaja-alaisuuden huomioon ottaen oli jo lähtökohtaisesti selvää, että vain pari kalenterivuotta kattanut kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma jättää monia kehittämisprosesseja kesken. Tulevaan hallitusohjelmaan on sisällytettävä kirjaus kuntoutuksen kehittämisen jatkamisesta ja uudesta toimintasuunnitelmasta.

Hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus vaikeaa toteuttaa

Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa tuli voimaan lokakuussa 2020 siirtymäajalla. Joulukuun alusta 2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,70 työntekijää asiakasta kohti. Vaikka henkilöstömitoituksen tavoite asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi on hyvä, sen toteuttaminen on nykyisessä työvoimatilanteessa erittäin vaikeaa. On kestämätöntä, jos hoivayksiköitä joudutaan kokonaan sulkemaan mitoitusvaatimusten vuoksi.

Lääkehuollossa otettiin pieniä askelia ihmisten lääkekustannusten alentamiseksi

Lääkehuollon kehittämisessä on hallituskauden aikana päästy eteenpäin. Vaikka aluksi näytti siltä, että toimissa keskitytään pitkälti selvitysten tekemiseen, loppukaudesta biologisten lääkkeiden apteekkivaihto nuijittiin läpi suorastaan pikavauhdilla. Uudistuksia tuli myös esimerkiksi lääketaksaan, jolla leikattiin apteekkien myyntikatteen osuutta reseptilääkkeistä. Tämä alentaa lääkkeen käyttäjien kustannuksia. Hallitus kevensi samalla apteekkiveroa, mikä pienentää taksamuutoksen vaikutuksia apteekkien talouteen.

Seuraavan hallituksen on tarkoitus jatkaa lääkehuollon kehittämistä yli hallituskausien ulottuvan suunnitelman mukaisesti. Tärkeä tehtävä on myös seurata tällä kaudella tehtyjen päätösten vaikutuksia.

Jää nähtäväksi, miten uusi vammaispalvelulaki onnistuu yhdenvertaisten palvelujen takaamisessa

Uusi vammaispalvelulaki hyväksyttiin eduskunnassa viime metreillä. Uutta lakia on valmisteltu pitkään, ehkä jopa parikymmentä vuotta, ja esitystä muutettiin valmistelun aikana ja vielä valiokuntien käsittelyssä moneen kertaan. Loppuvaiheessa kiire valmistelussa oli melkoinen. Tavoite tarjota ihmisille vamman vuoksi tarvittavat palvelut entistä yhdenvertaisemmin oli toki ilman muuta kannatettava.

Hyväksyttyä lakia monet vammaisjärjestöt pitävät keskeneräisenä. Järjestökenttä jäi hyvin kahtiajakautuneeksi: loppuvaiheessa osa vaati lain hylkäämistä ja osa toivoi sen läpimenoa. Lain soveltamisala on laaja ja järjestöjen huolena on ollut muun muassa resurssien riittävyys tilanteessa, jossa lain piiriin tulee runsaasti lisää ihmisiä. Myös valtiovarainministeriö on huomauttanut, ettei rahoitukseltaan puutteellisia lakiesityksiä tulisi viedä eduskunnalle päätettäväksi.

Lain toteutumisen seuranta jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Onnistutaanko eri hyvinvointialueilla asuvien ja eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisessa kohtelussa? Kiitokset lain valmistelijoille joka tapauksessa siitä, että uudistusta on tehty tiiviissä yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Moni tärkeä uudistus vaatii vielä jatkotyöstämistä

Marinin hallitus vei osaltaan eteenpäin monia muitakin tärkeitä hankkeita, kuten saattohoidon, biopankkitoiminnan ja palvelujen käyttäjää koskevan itsemääräämislainsäädännön kehittämistä. Työ niiden parissa saa toivottavasti jatkoa seuraavalla kaudella.

Lue lisää: Anne Perälahden blogi ”Sairastamisesta aiheutuva maksutaakka keveni, mutta uudistus jäi puolitiehen.”