Hallituksen puoliväliriihen loppumisen kunniaksi päätin laatia Marinin hallitukselle puolivälitodistuksen. Teemat, joita olen arvioinut ja joille olen antanut kouluarvosanat, ovat keskeisiä SOSTEn vaikuttamistoiminnan näkökulmasta. Arviot perustuvat SOSTEn aiempiin lausuntoihin, asiantuntijoidemme analyyseihin ja kuvastavat sitä, miten nykyinen hallitus on toteuttanut politiikkaansa SOSTEn silmälasein katsottuna.
Miten siis hallitus on onnistunut tähän mennessä? Lue ja arvioi itse, oletko samaa mieltä.
Järjestöjen tekemän työn rahoituksen turvaaminen
Veikkauksen tuotot ovat alentuneet, johtuen ennen kaikkea yhtiön vastuullisuustoimista ja toisaalta siitä, että raha-automaatit olivat ja ovat osassa Suomea edelleen, suljettuina koronatilanteen vuoksi. SOSTE antaa täyden tukensa näille toimenpiteille. Kääntöpuolena on, että se kolahtaa liikunnan, nuoriso, taiteen, tieteen, kulttuurin ja sote-järjestöjen toimintaedellytyksiin. Viime syksyn budjettiriihessä alenevat tuotot kompensoitiin edunsaajille täysimääräisesti. Odotukset olivat korkealla myös puoliväliriihen osalta, josta toivottiin päätöstä tulevien vuosien rahoituksen turvaamiseksi. Hyvää oli se, että tuottojen alenema pääosin kompensoitiin sote-järjestöille ja parin seuraavan vuoden osalta isoilta leikkauksilta vältyttiin.
Miinus puolestaan tulee siitä, että sote-järjestöille kompensaatiossa käytetään jo toistamiseen myös niiden omia, rahapeliyhtiöiden fuusion yhteydessä syntyneitä jakamattomia varoja. Näiden varojen käytöstä on sovittu erikseen, ja niillä on muun muassa työllistetty nuoria. Tämä taisi kuitenkin riihen mittelöissä unohtua. Sen sijaan erityiskiitos tulee siitä, että hallitus välittömästi käynnistää selvitystyön, jossa valmistellaan uusi ja pysyvät rahoitusmalli tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa.
Arvosanaksi järjestöjen työn puolustamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa annan 8,5.
Finanssi- ja talouspolitiikka
Koronakriisi iski Suomeen ja koko maailmaan rajusti. Viime vuonna lainaa otettiin noin 13 miljardia euroa ja tällä summalla on tuettu Suomea ja suomalaisia kriisin läpi ja yli. Eri alan yritykset ovat saaneet kustannustukea tappioidensa kattamiseen. Matkailu-, ravintola- ja kulttuuriala ovat olleet mittavien koronarajoitusten vuoksi suurimpia kärsijöitä ja niiden ongelmia on yritetty lieventää. Kuntia tuettiin taloudellisesti, jotta ne selviäisivät pahimman yli, eikä esimerkiksi sote-palveluista tarvitsisi leikata. Hallituksen talouspoliittinen linja on ollut elvyttävä, mikä on keskeistä kriisistä selviytymisessä. Puoliväliriihessä ei vielä vuosien 2022 ja 2023 lähdetty ylitiukkoihin nyörien kiristyksiin, mistä kiitos.
SOSTE antaa tukensa hallituksen talouspoliittiselle linjalle ja arvosanaksi 9.
Työllisyyspolitiikka
SOSTEn mielestä hallituksen kehysriihipäätösten työllisyyslinjaukset olivat pääosin onnistuneita. Korkeampaa työllisyyttä ei haeta työttömien asemaa heikentämällä, vaan investoimalla työkykyyn, osaamiseen sekä osatyökykyisten työllisyyden parantamiseen muun muassa palkkatuettua työtä lisäämällä. Valitut toimet ovat hyvinvointitalousajattelun mukaisia, ja niissä työllisyyden nostoon pyritään ihmisiä tukemalla, ei rankaisemalla.
Hallitus on tunnistanut ne vaikeasti työllistyvät, joita tukemalla yhä useampi voi siirtyä pysyvästi työllisiksi ja antamaan panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä ei ole pelkkää sosiaalipolitiikkaa, vaikka jotkut ovat toimia sellaisiksi kritisoineet. Ihmisten työ- ja toimintakyvystä huolehtiminen on keskeinen osa työllisyyspolitiikkaa. Hyvinvoivat ihmiset vahvistavat taloutta. Se mikä päätöksistä jäi puuttumaan, olivat lisäpanostukset koulutukseen. Ne olisivat tarpeen tuottavuuden ja työllisyyden parantamiseksi. Lisäksi on epäselvää, mikä työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto kuntiin tulee olemaan vaikutuksiltaan. Syksyllä hallitus tekee lisää työllisyyspäätöksiä ja jää nähtäväksi, minkälainen työkalupakin sisältö silloin on.
Arvosanaksi hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työttömien kannustamisesta annan tässä vaiheessa 8.
Sote-uudistus
Uudistus etenee suunnitelmien mukaan ja on nyt eduskunnan käsittelyssä. Jatkon kannalta elämme ratkaisevia vaiheita, kun valiokunnat ovat antaneet lausuntonsa massiivisesta lakipaketista ja niiden pohjalta laadintaan mietintö. Kaikesta uudistukseen liitetystä kritiikistä huolimatta SOSTE uskoo, että toteutuessaan uudistus lisää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja palveluiden yhteensovittamista. Epävarmuutta tuo se, riittääkö kaikkien hyvinvointialueiden rahoitus laadukkaisiin palveluihin väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen muuttuessa. SOSTEa mietityttää myös, miten hyte-yhteistyö eri toimijoiden kesken tullaan käytännössä toteuttamaan. Miten käy esimerkiksi kunta-avustuksille ja edullisille toimitiloille, jotka ovat olleet elinehto yhdistyksille?
Sote-uudistuksen sisällöistä ja sen edistämisestä annan hallitukselle 8,5.
Hoitoon pääsy ja yhdenvertaisuus
Hyvää arvosanaa sote-asioissa laskee hoitotakuun kiristämisen pitkittyminen. Asiasta on puhuttu jo pari vuotta, mutta asia on kerta toisensa jälkeen lykkääntynyt. Vaikeuskerrointa on lisännyt korona, joka osaltaan on lisännyt merkittävästi palvelu- ja hoitovelkaa. Hallituksen esityksen valmistelua hoitotakuun tiukentamiseksi jatketaan ja esitys pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. Tämä on hyvä asia. Huonoa sen sijaan on se, että päätöstä terapiatakuusta ei kuitenkaan tehty puoliväliriihessä.
Lue lisää: Kehysriihessä useita hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja hoitoon pääsystä
Terapiatakuu on tiukasti kytketty hoitotakuuseen, mikä on tarkoittanut, että kaikesta kannatuksesta ja kansalaisaloitteista huolimatta terapiatakuun toteutus on jatkuvasti lykkääntynyt eteenpäin. Tarve mielenterveyspalveluille on kuitenkin huutava.
Tästä annan hallitukselle risuja, joka laskee arvosanaa hoitoon pääsyn osalta 7,5:een.
Sairastamisen hinta
Sairastamisen hinta on Suomessa kova. Asiakasmaksulakia on uudistettu hyvään suuntaan, mutta esimerkiksi paljon sairastavien maksutaakkaa helpottavat maksukatot (palvelut, lääke, terveydenhuollon matkat) jäivät yhä uudistuksen yhteydessä yhdistämättä. Asiakasmaksulainsäädännön uudistamisen tiekarttatyössä on tehtävä päätös, että yhdistämistä lähdetään valmistelemaan. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi SOSTE on jo pitkään ajanut, että terveyskeskuslääkärikäyntien pitäisi olla maksuttomia. Pientä edistystä palveluihin pääsyssä on tapahtunut, sillä hoitajavastaanottokäynnit perusterveydenhuollon puolella ovat nyt maksuttomia, vaikka lääkärikäynteihin asti maksuttomuus ei ole vielä yltänyt. Töitä siis riittää vielä tässäkin.
Asiakasmaksulain uudistamisesta annan kiitosta, mutta selkeiden puutteiden vuoksi arvosana hieman tippuu ja annan 8.
Kansanterveyden edistäminen verotuksellisin keinoin
Hallitus on kiitettävästi korottanut sekä alkoholi- että tupakkaveroa hallituskautensa aikana. Tämä on hyvä asia. Sen sijaan hallitus ei ole kyennyt tämän innovatiivisempiin ratkaisuihin kansanterveyden edistämiseksi verotuksellisin keinoin, vaikka esityksiä ja malleja on tarjottu niin sokeriverosta kuin laaja-alaisesta terveysverosta. SOSTE on jo pidempään esittänyt otettavaksi käyttöön terveysperusteista valmisteveroa, joka kohdistuisi sokeriin, suolaan ja kovaan rasvaan.
Terveysveron tavoitteena olisi ohjata niin kulutusta kuin tuotekehitystä ja onnistuessaan se vähentäisi elintaso- ja kansansairauksia, pienentäisi terveydenhoitokuluja sekä parantaisi elämänlaatua ja hyvinvointia. Positiivisena sivuvaikutuksena verosta syntyisi myös muhkeat tulot valtion kassaan. Asian selvittämisestä on kirjaus hallitusohjelmassa, mutta työryhmää ei ole saatu kasaan lukuisista vaikuttamisponnisteluista huolimatta. Asian edistäminen on tyssännyt ennen kaikkea valtiovarainministeriöön. Poliittisen tahdon murusista ja siitä toivosta, että syksyn budjettiriihessä asia voisi olla esillä, annan hieman kiitosta.
Lue lisää: SOSTEn terveysveromalli
Asian veivaamisesta ja siitä, että päätöstä työryhmän asettamisesta jälleen lykättiin riihessä, annan hallitukselle risuja, arvosanan tippuessa kutoseksi.
Koulutuspolitiikka
Hallituksen puoliväliriihi tarjosi koulutuspolitiikan osalta hyviä uutisia: koulutuksesta ei leikata. Tämä on tärkeä linjaus, sillä korkea työllisyys edellyttää korkeaa osaamista. Paljon tehtävää kuitenkin vielä jää tuleville vuosille. Yksi näistä on koulutustason nosto, joka vaatii kiireisiä ja huomattavia toimia. Tämä siksi, että vuoden 2030 koulutustasotavoite eli se, että puolet 25–34-vuotiaista olisi korkeasti koulutettuja, on karkaamassa ulottumattomiin.
Lue lisää: Kehysriihen keskeiset vaikutukset koulutuspolitiikkaan
Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan varattavan rahoituksen tavoite (4 % BKT:sta 2030) vaatisi merkittäviä lisätoimia. Selkeä miinus tulee siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle tehdään 35 miljoonan euron leikkaukset vuodesta 2023 eteenpäin Veikkaus-tuottojen aleneman lisäksi.
Arvosanaksi muodostuu näin 8+.
Sosiaaliturvauudistus
Sotu-uudistus on käynnissä, mutta mitään ulostuloja tai tarkempia linjauksia emme ole vielä kuulleet. SOSTE on mukana komiteatyössä. Ongelmana Suomessa on tällä hetkellä se, että perusturva ei riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Koronakriisi on tuonut näkyväksi myös puutteet sen kattavuudessa. Kun akuutti koronakriisi on ohi, perusturvaa ei pidä lähteä heikentämään, vaan perusturvan tason ja kattavuuden ongelmiin on löydettävä pysyvämpiä ratkaisuja. Syy on yksinkertainen: perusturva kannattelee ihmisiä läpi taantuman ja ehkäisee ongelmien syvenemistä. Mitä pitäisi nyt tehdä? Koronakriisin myötä käyttöönotettuja määräaikaisia sosiaaliturvaetuuksien laajennuksia on jatkettava, mikäli epidemiatilanne jatkuu haastavana.
Lue lisää: SOSTE: sosiaaliturvauudistus
SOSTEn pitkäaikaisena tavoitteena on myös ollut, että pidemmällä aikavälillä perusturvan tasoa korotettaisiin siten, että asteittain sillä saavutettaisiin viitebudjettien määrittelemä kohtuullisen minimin taso. Epäselvää on, miten tämä tavoite saavutetaan.
Sotu-uudistuksen ollessa vielä kesken, en tässä vaiheessa anna hallitukselle tästä kokonaisuudesta arvosanaa, vaan jään odottamaan tarkempia esityksiä.