Skip to content

Missä sote-uudistus menee nyt? – jatkossa on syytä kääntää katsetta yhä enemmän tuleville hyvinvointialueille

6.5.2021 13.00

Sote-uudistus
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveysJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

SOSTEa kuultiin hallituksen sote-lakiesityksestä asiantuntijana alkuvuoden aikana kuudessa eri eduskunnan valiokunnassa. SOSTEn perusviesti muun muassa palveluiden yhdenvertaisesta ja esteettömästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palveluintegraation tärkeydestä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostamisesta sekä järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamisesta pysyi koko ajan samana, mutta sitä kohdennettiin hieman eri tavoin riippuen valiokunnan toimialasta.

Lue lisää: SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön

Valiokunnat ovat nyt jättäneet perustuslakivaliokuntaa ja lakivaliokuntaa lukuun ottamatta sote-lakiesitystä koskevat lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka tekee kaikki lausunnot saatuaan asiasta mietinnön. Mietintö sisältää perustelut ja päätösehdotuksen, jonka pohjalta eduskunnan täysistunto päättää sote-uudistuksen kohtalosta. Jotta sote-uudistus etenisi suunnitellussa aikataulussa, pitäisi eduskunnan ehtiä käsitellä asia ennen istuntotaukoa kesäkuun loppuun mennessä. Voimaanpanolain on tarkoitus astua voimaan 1.7.2021, jonka jälkeen hyvinvointialueet perustetaan ja hyvinvointialueiden toimintaa ja hallintoa pohjustavat väliaikaiset valmistelutoimielimet aloittavat toimintansa.

Lue lisää: Eduskunnan sivuilla ”Asian käsittelytiedot HE 241/2020 vp”

Perustuslakivaliokunnan lausunto näyttelee keskeistä roolia uudistuksen aikataulun kannalta. Jos perustuslakivaliokunta näkee lakiesityksessä paljon korjattavaa, saattaa olla, ettei korjauksia ehditä tekemään siten, että eduskunta saisi asian käsiteltäväkseen tarpeeksi ajoissa ennen istuntotaukoa. Tällöin ministeri Kiurun ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Lohen mukaan sote-uudistus siirtyisi vuodella eteenpäin. Lakivalmistelun aikana julkisessa keskustelussa ei ole noussut esiin seikkoja, jotka olisivat lakiesityksessä suoranaisesti perustuslain vastaisia. Sen sijaan esimerkiksi lakiesityksessä olevaa vaadetta hyvinvointialueen oman palvelutuotannon riittävyydestä on moitittu tulkinnanvaraiseksi. Myös valiokuntien lausunnoissa joidenkin säädösten tulkinnanvaraisuuteen on kiinnitetty huomiota.

Miten SOSTEn asiantuntemusta on kuultu valiokuntien lausunnoissa?

SOSTE painotti hallintovaliokunnalle menneessä lausunnossaan (pdf) muun muassa palvelujen integraatiota lisäävien ja hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyörakenteiden merkitystä. Valiokunnan lausunnossa esitetäänkin, että hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelua koskevaan pykälään lisätään, että “Neuvottelussa voidaan sopia ainakin yhteistyön edellyttämistä yhteistoimintarakenteista, toimintamalleista sekä yhteistyön edellyttämästä tiedonkulusta.” Monien muiden valiokuntien tavoin hallintovaliokunta piti tärkeänä, että rahoituksen kohdentumista ja riittävyyttä seurataan ja rahoitukseen vaikuttavia määräytymistekijöitä ja painokertoimia kehitetään edelleen.

SOSTE toi esille työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisessa (pdf) työvoimapalveluiden ja sote-palveluiden tiiviin liittymäpinnan ja huolensa kuntouttavan työtoiminnan sekä työpajatoiminnan jatkosta uudistuksen jälkeen. Valiokunta totesikin lausunnossaan, että hyvinvointialueiden ja työvoimapalveluiden rakenneuudistuksen ja muiden työvoimapoliittisten uudistusten yhteensovitus edellyttää laajaa selvittelyä ja mahdollisesti erillistä hanketta sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

Valiokunta esitti, että sote-uudistuksen vaikutukset kunnallisten työpajojen tuottamaan kuntouttavaan työtoimintaan ja sitä kautta työpajojen toimintaedellytyksiin ja työllistämiseen tulee pikaisesti arvioida. Kuntouttavan työtoiminnan osalta valiokunta piti tärkeänä, että uudistuksen vaikutukset myös kuntien järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan arvioidaan ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuus toimia palvelujen tuottajina varmistetaan.

Valiokunta piti tärkeänä, että palvelujen hankinnoissa varmistetaan, että myös pienet toimijat, kuten järjestöt pystyisivät edelleen osallistumaan palveluntuottajina kilpailuun.

Talousvaliokunta penäsi suunnitelmaa yksityisen ja kolmannen sektorin palveluiden hyödyntämisestä

Talousvaliokunnalle annetussa lausunnossaan (pdf) SOSTE korosti, että rahoitusjärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyssektorin riittävät resurssit, jotta kansalaisten lakisääteisten oikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa. SOSTE piti perusteltuna, että valtion rahoitus hyvinvointialueille perustuu palvelutarvetekijöihin, mutta katsoo, että hyvinvointialueella tulee olla mahdollisuus investoida ennaltaehkäisevään työhön. SOSTEn näkemyksen mukaan myös tuottavuutta voitaisiin parantaa ennaltaehkäisevään toimintaan panostamalla.

Talousvaliokunnan mukaan on oleellista, että palvelutarvekertoimessa käytetyt tarvetekijät todella kuvaavat hyvinvointialueiden tosiasiallista palvelutarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Valiokunta arvioi, että nykymuodossaan mallin sairaus- ja sosiaaliluokitukset vaikuttavat keskeneräisiltä ja piti hyvänä, että mallia on mahdollista tarkistaa, jos kokemukset osoittavat korjaustarpeita.

Lue lisää: Eduskunnan sivuilla ”Valiokunnan lausunto TaVL 12/2021 vp – HE 241/2020 vp”

Talousvaliokunta myös katsoi, ettei hallituksen esitys ainakaan kokonaan ratkaise kestävyysvajeen ja sote-sektorin palvelutarpeen kasvun aiheuttamaa resurssivajetta, koska hyvinvointialueilla ei ilman verotusoikeutta ole velvollisuutta kattaa itse alijäämiään, eikä näin täysimääräisiä keinoja toiminnan kustannustehokkuuteen. SOSTE toi omassa lausunnossaan esille, että lähtökohta merkittävälle sote-palvelujen tehostamiselle on erittäin haastava, koska koko julkinen sektori – mukaan lukien sote-palvelujen järjestäminen – toimii Suomessa verraten tehokkaasti. Talousvaliokunnan lausuntoon jätetyissä eriävissä mielipiteissä oli niin ikään tunnistettu, että terveyspalvelut ovat Suomessa nykyisellään verrattain heikosti rahoitettuja, mikä on keskeinen este palveluiden laadulle ja saatavuudelle.

Talousvaliokunta totesi, että samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu voi olla perusteltua pitää pääosin julkisella sektorilla, on myönteistä, että lakiesityksessä hyvinvointialueella on mahdollisuus hankkia palveluita eri tuottajilta. Talousvaliokunta arvio, etteivät yksityisille ostopalveluntuottajille osoitetut velvoitteet lisääntyisi lakiesityksen myötä niin merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, etteikö yrittäjänä toimiminen olisi edelleen laajasti mahdollista. Vaatimukset vastaavat pitkälti jo voimassa olevaa lainsäädäntöä tai hankintalain nojalla tuottajalle asetettavia edellytyksiä. Yksityisiä palveluntuottajia koskevilla vaatimuksilla turvataan hankittavien palvelujen laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä palvelutoiminnan jatkuvuutta.

SOSTE on lausunnoissaan korostanut, että pienten- ja keskisuurten palveluntuottajien asema on turvattava sote-uudistuksessa. Talousvaliokunta piti tärkeänä, että valtakunnallisiin tavoitteisiin sisältyisi myös selkeä suunnitelma siitä, miten yksityisen ja kolmannen sektorin voimavaroja hyödynnetään. Tällainen suunnitelma antaisi tukea hyvinvointialueille ja kannustaisi järjestelmällisiin ja pitkäjänteisiin yhteistyöjärjestelyihin.

Myös valtiovarainvaliokunta piti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuutta pienenä

Valtiovarainvaliokunta piti sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellista uudistusta välttämättömänä ja kiireellisenä, koska väestön ikääntymisen haasteet ovat jo käsillä. Valiokunta totesi, että uudistuksen vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen riippuu kustannusten kasvua hillitsevän 80 prosentin kasvurajoitteen pitävyydestä. Valiokunta painottaa lisäksi rahoitusmallin ja sen kannusteiden jatkuvaa kehittämistä, kun rahoituksen käytöstä ja kohdentumisesta saadaan lisää tietoa.

Lue lisää: Eduskunnan sivuilla ”Valiokunnan lausunto VaVL 1/2021 vp – HE 241/2020 vp”

Myös SOSTE piti valtiovarainvaliokunnalle menneessä lausunnossaan (pdf) ratkaisun tuomaa kannustinta tuottavuuden parantamiseen perusteltuna ja katsoo, että sovellettavan rajoitinprosentin tarkistaminen vähintään neljän vuoden välein tarjoaa tarpeellisen työkalun varmistaa, ettei rajoitin johda sote-palvelujen krooniseen aliresursointiin.

Esitettyä rahoitusmallia valiokunta piti hyvänä lähtökohtana uudistukselle, mutta samalla on tärkeää, että rahoitusmallin toimivuutta ja rahoituksen riittävyyttä seurataan ja arvioidaan. Valiokunta korostaa, että hyvinvointialueilla on oltava käytännön edellytykset suoriutua tehtävistään, mistä on huolehdittava myös lakisääteisistä tehtävistä päätettäessä. Olennaista on, että palvelujen rahoitus vastaa riittävästi palvelutarvetta ja että palveluista perittävät asiakasmaksut eivät muodosta estettä yhdenvertaisen sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle. Tätä seikkaa myös SOSTE on tuonut toistuvasti esiin lausunnoissaan.

Valtiovarainvaliokunta piti SOSTEn tavoin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suunnattua rahoitusta (“hyte-kerroin”) vaatimattomana siihen nähden, miten merkittäviä taloudellisia säästöjä ennaltaehkäisyn ja terveydenedistämisen toimilla voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa. Valiokunta katsoikin, että jatkossa on perusteltua arvioida kertoimien toimivuutta ja vaikuttavuutta. Saatujen kokemusten pohjalta rahoituksen osuutta on arvioitava uudelleen ja varmistettava, että hyvinvointialueilla on vahva kannuste hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle.

Lisäksi valtiovarainvaliokunta oli lausunnossaan tunnistanut, että järjestöt huolehtivat monista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä erityisryhmien palveluiden kokonaisuuksista ja että ne ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja tarjoavat väylän asukkaiden ja asiakkaiden osallistumiselle palveluiden kehittämiseen. Valiokunta pitikin tärkeänä, että myös järjestöjen toimintamahdollisuudet turvataan uudistusta toimeenpantaessa.

Kaiken kaikkiaan SOSTE voi olla tyytyväinen viestiensä läpimenoon lakivalmistelun aikana. Esimerkiksi lausuntokierroksen jälkeen lakiesitystä täydennettiin siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä olisi sekä kunnilla että hyvinvointialueilla ja molempien tulee tehdä tässä tehtävässään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Lakiesityksessä ei nyt kuitenkaan ole tarkennettu yhteistyön rakenteita, joita SOSTE esitti palveluintegraation ja järjestöyhteistyön varmistamiseksi. Yhteistyön muodot jäävät tulevien hyvinvointialueiden päätettäviksi kuten moni muukin asia, joihin laki antaa vain raamit. Näin ollen sote-järjestöjen vaikuttamistyön kärki tuleekin nyt suunnata alueille: ensin väliaikaiseen valmistelutoimielimeen ja jatkossa aluevaltuutettuihin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

3.9.2021 15:01

Terveysveron aika on nyt

Hyvinvointi ja terveys Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna. Tämä asia on kaikkien tiedossa, mutta neuvonnan, ohjauksen ja valistuksen lisäksi muut keinot ovat olleet varsin vähissä. Kansanterveyden haasteet vaativat kuitenkin yhteiskunnallisia ratkaisuja ja yksi väline terveellisempään ruokaympäristöön on verotus. SOSTE ja sote-järjestöt ovat esittäneet terveysveroa, jotta ruokaympäristömme […]

Blogi

31.8.2021 13:00

Onko hyvä kuolema mahdollinen?

Sosiaali- ja terveyspalvelut ”Maaritin elämän loppu oli aivan turhan pitkä ja tuskainen. Viimeisten viikkojen ja päivien muisteleminen on minulle yhä hyvin vaikeaa. Vaikka Maarit sai vahvat lääkkeet ja lopulta hänet nukutettiin, näin hänen kärsimyksensä. Se oli väärin. Maarit olisi ansainnut paremman lähdön.” Näin kertoo toimittaja Vesa Kallionpää puolisonsa kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan kuolemasta juuri ilmestyneessä Anneli Juutilaisen kirjoittamassa kirjassa […]

Blogi

20.8.2021 09:00

Kansanterveyden neuvottelukunta: Mitä ja miksi?

Hyvinvointi ja terveys Kuluvalla hallituskaudella kansanterveyden neuvottelukunta on yksi keskeinen poikkihallinnollinen rakenne laajalaisen terveyspolitiikan toteuttamiseksi. Toimikaudelle 1.8.2020–31.7.2023 asetetun neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida ja seurata hallitusohjelmaan kirjattujen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvien tavoitteiden toimeenpanoa. Kansanterveyden neuvottelukunnan tarkoituksena on oppia ymmärtämään eri hallinnonalojen näkökulmia sekä luoda kaikkia hallinnonaloja hyödyttävät pysyvät rakenteet poikkihallinnolliselle hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle. Neuvottelukunta toimii […]