Verkkosivuilla kerrotaan, että terveysasemallani on ruuhkaa takaisinsoitossa sekä korona- että tavallisissa asioissa. Sivulla lukee, että yhteyttä voi ottaa myös sähköisesti. Niin teen. Tunnistaudun pankkitunnuksilla. Otan käyttöön Oma terveys -palvelun ja lähetän viestin.
Saan vastauksen lähes saman tien. Koska terveyskeskus ei pysty tarjoamaan nopeasti vaivani vaatimaa hoitoa, minulle on myönnetty palveluseteli: voin valita kolmesta yksityisestä palveluntuottajasta. Pitää mennä palse.fi-palveluun.
Kirjaudun tähän itselleni tuntemattomaan palveluun taas pankkitunnuksillani. Näen sivulta arviot, kuinka nopeasti minkin yksityisen terveysaseman vastaanotolle voi päästä. Palvelun etusivu näyttää tavalliselle kuntalaiselle ja potilaalle merkilliseltä: ”Palse.fi -portaali on tiedonsiirtoväylä asiakkaiden, yksityisten yritysten sekä julkisten toimijoiden välillä. Portaalin kautta hallitaan palveluseteli-, ostopalvelu- ja kilpailutusprosessien kaikki vaiheet sekä sopimuskauden aikainen toiminta.” Sähköisiä palveluita käyttävänä ja pankkitunnuksellisena ihmisenä lääkärinaika olisi minulle kuitenkin hoitunut nopeasti.
Netittä ja ilman vastauksia
87-vuotias omaiseni asuu yksin, on pitkäaikaissairas ja käyttää paljon lääkkeitä. Hän ei ole saanut THL:n keväällä lähettämän koronaa koskevan kansalaiskirjeen lisäksi mitään yhteydenottoa keneltäkään esimerkiksi koronan vuoksi muuttuneista terveyspalveluista.
Hän on lukenut lehdestä, että oma terveysasema on muuttunut korona-asemaksi. Hän voi yrittää soittaa tuttuun numeroon, mutta kukaan ei vastaa ja takaisinsoittopalvelukin on ruuhkautunut.
Omaisellani ei ole pankkitunnuksia eikä hän käytä nettiä. Hän on älylaitteeton, mutta ei älytön. Hän on järjissään eikä tarvitse edunvalvontaa. Miten on ajateltu, että hän löytää tietoa itselleen elintärkeistä terveyspalveluista ja saa niihin yhteyden ja esimerkiksi reseptinsä uusittua? Terveysneuvonta tuuttaa varattua. 112 toivottavasti vastaa, jos oikein vakava paikka tulee.
Viranomaiset on velvoitettu tarjoamaan ensisijaisena vaihtoehtona digitaalisia palveluita. Jäävätkö muut palvelukanavat jalkoihin? Suomessa on SeniorSurfin mukaan lähes 500 000 yli 65-vuotiasta, jotka eivät käytä tietotekniikkaa. Ja lukuun päälle tulevat muun ikäiset, joilla on sama ongelma.
Toki minä kaivan omaiselleni tiedot – mutta eihän sekään auta, kun mistään ei vastata enkä voi asioida sähköisesti hänen puolestaan. Kaikilla ei ole omaisia tai muita läheisiä, jotka jaksaisivat, osaisivat tai uskaltaisivat tarttua asiaan. Miten he pärjäävät?
Järjestöt paikkaavat, minkä ehtivät ja pystyvät
Lokakuussa julkaistavan Järjestöbarometri 2020:n ennakkotulokset kertovat, että maamme tuhannet paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset joutuvat paikkaamaan julkisen puolen neuvonnan puutteita. Näin tekee 67 prosenttia yhdistyksistä.
Yhdistyksiin voi ottaa yhteyttä milloin vain ja juttelemaan pääsee myös kasvotusten. Voi kysellä ”tyhmiä”, tarkistaa, mitä sairaalassa oikeastaan tarkoitettiin pikaisella sivulauseella. Saa rauhassa käsitellä mielessä pyörineitä kysymyksiä niin, että asia tulee selväksi.
Järjestöt tekevät valtavasti, mutta eivät suinkaan tavoita kaikkia tukea, neuvoja ja apua tarvitsevia.
Digitalisaatio lisää joidenkin ryhmien neuvonnan tarvetta
Nostimme SOSTEssa sosiaalipolitiikan emerita professori Briitta Koskiahon johdolla Ihan pihalla -kansalaistutkimuksessa esiin niitä digitalisaation piirteitä, jotka työntävät myös sellaisia ihmisiä syrjään tiedosta ja palveluista, joiden on perinteisesti ajateltu pärjäävän hyvin: korkeasti koulutettuja vanhoja ihmisiä. Heillekin tiedonsaannin ongelmat ja neuvonnan puute aiheuttivat vakavia ongelmia.
Eri ihmisryhmien tiedon- ja palveluiden saannin ongelmia digitalisoituvassa yhteiskunnassa on jo pitkään nostanut esiin Digi arkeen -neuvottelukunta, jossa sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat laajasti edustettuina.
Korona-aikaa koskevissa selvityksissä järjestöt ovat tuoneet esiin, ettei digiloikka ole kaikkien yhteinen hyppy. Kirjoitin tästä keväällä julkaistussa blogissani. Osa ei täysin ymmärrettävistä syistä pysty enää tai vielä loikkaamaan. Niille, jotka mahdollisesti vielä pystyvät, järjestöjen antama neuvonta ja opastus digipalveluissa, sovelluksissa, päivityksissä, laitehankinnoissa, tietoturvassa on tärkeää. Vanhustyön Keskusliiton Senior Surf -toiminta on kerännyt tiedot digiopastuspaikoista.
Neuvonnan järjestäminen on uusi sosiaalipoliittinen tehtävä
Yhteiskunta on aiheuttanut ihmisille uusavuttomuutta ja toiseutta, kun palveluja on pilkottu osiin, tuotteistettu ja sitten kilpailutettu näitä isomman palvelun osia ja muutettu niitä sähköisiksi, ei aina niin ihmisystävällisesti. Ennen kotona asumiseen tukea tarvinnut saattoi saada kotipalvelua, johon kuului kaikenlaista apua. Nyt hän voi joutua itse kilpailuttamaan esimerkiksi turvarannekepalvelun, siivouksen ja ateriapalvelun. Kun jokaista osaa hoitaa eri firma, myös esimerkiksi laskutuksen ongelmissa pitää osata ottaa yhteyttä eri tahoihin.
Professori Koskiaho on korostanut, että tästä rakenteellisesti aiheutetusta ongelmasta on seurannut uusi sosiaalipoliittinen tehtävä: kansalaisten neuvonnan ja asioiden ajamisen organisointi kansalaislähtöisesti. Tarvitaan eri asioihin neuvontaa yhdestä ja samasta pisteestä. Tarvitaan aina myös henkilökohtaista neuvontaa: netti- tai puhelinpalvelu riittää vain hyvin yleisissä ongelmissa, ja kaikkihan eivät nettiin pääse.
Ongelmien listaamisesta ratkaisujen esittelyyn
En ole enää nuori. Se tarkoittaa monia asioita: Minusta on tullut entistä kärsimättömämpi. On tiedossa, etteivät digipalvelut palvele kaikkia. En enää kaipaa tätä pohdintaa. Haluan nähdä ratkaisuja:
- Ihmisen näkökulmasta laadittuja helppokäyttöisiä digipalveluita, sovelluksia, tunnistautumistapoja.
- Helposti löydettäviä ja saavutettavia kasvokkaisia palveluita niille ihmisille, jotka eivät digiin taivu.
Joudun skarppaamaan, jotta en itsekin olisi vielä ihan pihalla. Yritän ladata puhelimeeni uusia sovelluksia ja opetella käyttämään niitä. Koska terveyspalvelujärjestelmämme on pirstaleinen, muun muassa terveyspalveluiden tuottajilta riittää verkkopalveluita ja sovelluksia opeteltaviksi. Viimeisin lataukseni oli THL:n tuottama Koronavilkku-älypuhelinsovellus, joka onneksi tuntui helppokäyttöiseltä.
Yritin taas uudestaan asioida kotikaupunkini kanssa sähköisesti. Edessä oli kuitenkin tiedote: ”Tunnistautumisessa on tänään havaittu ongelmia. Suosittelemme välimuistin ja evästeiden tyhjentämistä selaimesta ja yrittämään tunnistautumista uudelleen. Pahoittelemme aiheutunutta haittaa.”
Aloin miettiä, kuinka moni tuntee tiedotetta katsellessaan olevansa jo ihan pihalla.
Lue myös haastattelu
Jyväskylän Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Peltovuorta haastateltiin Järjestöbarometri 2020:een:
Yhdistyksestä kysytään neuvontaa lähes kaikesta maan ja taivaan välillä.