Marinin hallituskauden päätteeksi työllisyysaste on, kriiseistä huolimatta, saatu nostettua lähelle tavoiteltua 75 prosenttia. Työllisyyden kasvu johtunee kuitenkin suurelta osin työvoiman ulkopuolisten siirtymisellä työmarkkinoille. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita on reilu 40 prosenttia enemmän kuin hallituskauden alussa ja osatyökykyisiä työnhakijoitakin on jälleen yli 30 000. Suurista odotuksista huolimatta hallituksen toimet haavoittuvissa asemissa olevien työllistymisen edistämiseksi jäivät tuloksiltaan vaatimattomiksi.
Plussat:
- Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille varmistui.
- Osatyökykyisten ja vammaisten työllistämisen edistämistä jatkettiin mm. perustamalla Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus.
Miinukset:
- Hallituksen ajama 100% palkkatuen merkittävä leikkaus esitetyistä suurista negatiivisista vaikutuksista huolimatta.
- Moni työllistymisen kannalta oleellinen toimi jäi tekemättä, kuten lineaarinen malli ja kuntouttavan työtoiminnan lain muuttaminen.
- Toimet haavoittuvissa asemissa olevien työllistymisen edistämiseksi jäivät tuloksiltaan vaatimattomiksi.
- Järjestöjen asiantuntemusta ei aina huomioitu.
Mitä seuraavan hallituksen tulisi tehdä?
- Työllisyysasteen kehittymisen rinnalla tulisi seurata erityisesti rakennetyöttömyyden kehittymistä ja etsiä eri keinoja tilanteen parantamiseksi.
- Haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistyminen edellyttää investointeja toimiviin tarvelähtöisiin työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Osa investoinneista voidaan toteuttaa palveluiden painopistettä muuttamalla.
- Työsopimuslainsäädännön muutokset osa-aikatyön mahdollistamiseksi sekä työtulojen ja etuuksien yhteensovittamisen parantaminen ovat ensisijaisia.
- Järjestöjen laaja asiantuntemus erityisesti haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistymisestä tulisi hyödyntää tulevan hallituksen työskentelyssä.
Paine toteuttaa luvatut säästöt sekä kiire näkyivät lakiesityksissä
Marinin hallitus pääsi aloittamaan taipaleensa tilanteessa, jossa työllisyyden kehittyminen oli positiivisessa suunnassa. Haavoittuvimmissa asemassa olevien työllisyys, kuten osatyökykyisten, oli parempi kuin vuosikymmeniin. Hallitusohjelma lupasi paljon hyvää juuri haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi. Sipilän hallituksen aikana aloitettua työllisyyspalveluiden kehittämistä, palkkatukiuudistusta ja toimia osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi jatkettiin.
Hallituksen työllisyystoimia tarkennettiin ja muokattiin pitkin hallituskautta. Paine päätösperäisten työllistämistoimien aikaansaamiseksi alkoi näkyä, eivätkä kriisit toisensa perään helpottaneet tilannetta. Työvoimapalveluiden painopisteen siirtäminen koronakriisin aikana uusien asiakkaiden palvelemiseen oli tuossa ajankohdassa perusteltu, mutta se johti pidempään työttöminä olleiden palveluvelan kasvamiseen.
Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin valmistelun yhteydessä laaja joukko eri asiantuntijoita kyseenalaisti mallin painopisteen kohdistumista työttömyyden alkuun. Työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen koettiin tarkoituksenmukaiseksi, mutta tilanteessa, jossa työttömyysjaksojen pitkittyminen alkoi jo näkyä, huoli kauempana työmarkkinoista olevien tilanteen heikentymisestä kasvoi. Asiantuntijoiden huolta ei tunnuttu otettavan tosissaan, vaan esitys vietiin eteenpäin vastustuksesta huolimatta.
Eduskunta pelasti hallituksen katastrofilta loppumetreillä
Loppuvuonna 2022 moni järjestötoimija oli todella turhautunut hallituksen toimintaan. Sote-uudistuksen yhteydessä kunnallisten työpajojen mahdollisuus tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa katosi, järjestöjen 100 prosentin palkkatukea oltiin leikkaamassa reippaasti, välityömarkkinoiden kehittäminen typistyi uuden valtionyhtiön perustamiseen eikä eri lakilausunnoilla tuntunut olevan mitään merkitystä.
Onneksi eduskunta kuunteli laajaa asiantuntijajoukkoa ja muutti hallituksen palkkatukiesitystä järjestöille myönteiseen suuntaan. Tästä kiitos kuuluu eduskunnalle.
On myös onniteltava hallitusta ja eduskuntaa rakenneuudistuksen päätöksen aikaansaamisesta. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille on merkittävä uudistus. Sote-uudistusta tehtiin lukuisia tuotantokausia, mutta TE2024 saatiin aikaan jo kahdessa hallituskaudessa. Toki moni yksityiskohta on vielä hiottava, mutta uutta toimintatapaa kohti mennään.
Tulevan hallituksen haasteena yhä kasvavampi kohtaanto-ongelma
Tuleva hallitus aloittaa kautensa tilanteessa, jossa yhä useampi työnantaja kärsii työvoimapulasta. Samaan aikaan työttömyys näyttää rakenteellistuvan. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita henkilöitä on reilut 50 000. Tämä kohtaanto-ongelma ei ole kansantaloudellisesti kestävää. Työttömyyden hinta on inhimillisesti, mutta myös yhteiskunnalle kova. Hallituksen tulisikin työllisyysasteen kehittymisen rinnalla seurata erityisesti rakennetyöttömyyden kehittymistä ja etsiä eri keinoja tilanteen parantamiseksi.
Yrityksissä olisi potentiaalia työllistää myös haavoittuvimmissa asemassa olevia. Marinin hallituksen aikana selvitettiin muun muassa vammaisten henkilöiden työllistymisen esteitä. Työkykyohjelmassa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia toimintamalleja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi, mutta toimenpiteiden jatkuvuudesta ole tietoa. Toimet ovat jäämässä myös työllisyysvaikutuksiltaan hyvin maltillisiksi.
On selvää, että jokainen hallitus haluaa jättää oman puumerkkinsä työllisyyden hoitoon. Voisiko tuleva hallitus ottaa opiksi eri hallituskausien virheistä, poimia hyvät toimet ja jatkokehittää niitä sekä lopettaa toimimattomat toimet? Uudet hankkeet hankkeiden vuoksi ei ole kannattavaa.
Haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistyminen edellyttää toimivia tarvelähtöisiä työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Kaikilta osin tämä ei edellytä uusia taloudellisia investointeja, vaan ne voidaan toteuttaa esimerkiksi palveluiden painopistettä muuttamalla. Toki uusi hallitus joutuu tekemään myös lainsäädäntömuutoksia, joilla helpotetaan haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistymistä. Työsopimuslainsäädännön muutokset osa-aikatyön mahdollistamiseksi sekä työtulojen ja etuuksien yhteensovittamisen parantaminen ovat ensisijaisia.
Tuleva hallituskausi ei tule olemaan helppo. Järjestöjen laaja asiantuntemus erityisesti haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistymisestä on käytettävissä tulevan hallituksen työskentelyssä. Monitoimijaisella yhteistyöllä rakennetaan kaikille parempaa tulevaisuutta.
Lue lisää:
- SOSTE: Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon
- SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet: Luottamuksella ja yhdenvertaisuudella kohti kestävää kasvua/#tyollisyys