Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihineuvotteluissa toimista, joilla se pyrkii julkisen talouden vakauttamiseen. Sopeutustoimet koskevat koko julkista sektoria. Päätöksillä on monia vaikutuksia myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kehysriihipäätökset eivät lisää ihmisten luottamusta siihen, että lääkäriin pääsy helpottuu.
Sote-uudistuksella ja kansallisella palvelureformilla tavoitellaan erityisesti yhdenvertaista, tehokasta ja laadukasta sosiaali- ja terveyspalvelutarjontaa ja helpotusta hoitoon ja tuen piiriin pääsyyn. Lisäksi sillä tavoitellaan painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kehysriihipäätökset vievät päinvastaiseen suuntaan kuin mikä on ollut tarkoitus.
SOSTEn mielestä hoitotakuu ja sen tehokas toimeenpano olisivat tärkeimpiä keinoja varmistaa sote-uudistuksen keskeisen tavoitteen toteutuminen eli perustason palvelujen hyvä saatavuus. SOSTE on lähtenyt lausunnoissaan ja kannanotoissaan siitä, että seitsemän päivän hoitotakuuta tulee edelleen pitää tavoitteena. Hoitotakuusta luopuminen hankaloittaa varsinkin monien heikommassa asemassa olevien, julkisia terveydenhuoltopalveluja käyttävien ihmisten tilannetta. On vaikea nähdä, miten tämä pitkässä juoksussa säästää yhteiskunnan kuluja.
Hoitotakuu poistuu käytännössä kokonaan
Tälläkin hetkellä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa hoitoon pääsyssä. Työterveyden asiakkaat pääsevät hoitoon usein jo saman päivän aikana. Niillä, ketkä eivät ole työterveyshuollon piirissä, odotusaika on huomattavasti pidempi. Sote-uudistuksen oli tarkoitus puuttua tähän epäkohtaan ja sitä kautta vähentää terveyden eriarvoisuutta.
Kiireettömän hoidon hoitotakuun pidentäminen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa neljästä kuuteen kuukauteen ei vastaa sote-uudistuksen tavoitteita. Painopiste karkaa pahasti pois ennaltaehkäisystä. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmien hoidossa kolme kuukautta on todella pitkä aika. Odotusaikana ongelmat eivät ainakaan helpotu vaan pikemminkin monimutkaistuvat ja pitkittyvät. Pahimmillaan paine erikoissairaanhoidossa vain kasvaa. Tästä seuraa lisää kustannuksia ja yksilötasolla inhimillistä kärsimystä.
Hoitotakuusta luopuminen on harmillista etenkin, kun monilla hyvinvointialueilla oli jo päästy tilanteeseen, jossa perusterveydenhuollossa on päässyt hoidon arviointiin 14 vuorokauden hoitotakuun edellyttämässä ajassa. THL:n raporttien mukaan lokakuussa 2023 niistä avosairaanhoidon hoitoonpääsykäynneistä, joiden laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tulisi toteutua 14 vuorokauden sisällä laillistetulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, 89 prosenttia toteutui 14 vuorokauden kuluessa.
Nyt oikeastaan poistuu elementti, joka edellyttää panostamista perusterveydenhuoltoon. Samanaikaisesti yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin tehdään merkittävä rahallinen panostus, mikä ei auta pienituloisia palvelujen käyttäjiä. Vaikka lääkärissäkäynti vielä yksityisellä puolella onnistuisi, harvalla on varaa maksaa määrättyjä jatkotutkimuksia. Silloin yksityispuolen lääkärikäynnin merkitys jää vähäiseksi.
Avun ja tuen piiriin pääsyä eivät helpota myöskään järjestöjen ennaltaehkäisevään työhön kohdistuvat valtavat leikkaukset. Järjestöjen työstä leikkaaminen päinvastoin kuormittaa julkisia palveluita ja lisää sote-kustannusten nousupainetta.
Positiivista on, että lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekaton jakaminen osiin mahdollistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tämä työ on käynnistettävä ripeästi.
SOSTEn blogeja ja lausuntoja hoitotakuusta: