Skip to content

Johdanto


Artikkeli

Vertti Kiukas
Pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Jiri Sironen
puheenjohtaja, EAPN­Fin, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto

Verkkojulkaisu Inhimillisempi Eurooppa
© SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, helmikuu 2019


 

Euroopan unionilla on edessään poikkeuksellinen vuosi, kun Euroopan parlamen­ tin vaalien ja uuden komission aloittamisen lisäksi Britannia, yksi isoimmista jäsen­ maista, on mitä todennäköisimmin jättämässä unionin maaliskuussa.

Suomelle vuosi on erityisen kiinnostava, sillä maamme toimii kesäkuusta vuoden loppuun unionin puheenjohtajamaana, vain muutama kuukausi eduskuntavaalien jälkeen ja uuden hallituksen vetovastuulla. Suomen puheenjohtajuuskaudella asia­ listalla ovat muun muassa uuden komission painopisteet, neuvoston strateginen agenda vuosille 2019–2024, rahoituskehys sekä unionin tulevaisuuden ja seuraavan kasvustrategian pohtiminen. Haastava poliittinen tilanne saattaa johtaa asialistan pidentymiseen entisestään.

Unionin kehitystä ovat viime vuosina leimanneet pitkittynyt talous­ ja eurokriisi, jäsenmaiden eriävät näkemykset maahanmuuttopolitiikasta ja oikeusvaltiokehi­ tyksestä sekä poliittisen kentän polarisoituminen ja pirstoutuminen. EU-komissio on pyrkinyt vastaamaan haasteisiin käynnistämällä tulevaisuuspohdinnan.

Sosiaali­ ja terveysasioissa nykyisen Junckerin komission toiminta on ollut risti­ riitaista. Eurooppa 2020 ­strategian sosiaalisten tavoitteiden seuranta ja köyhyyden­ torjuntafoorumi on osin lopetettu jo ennen strategian päättymistä. EU:n kansan­ terveysohjelmaa ei aiota jatkaa nykymuodossaan. Toisaalta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on tärkeä avaus, vaikkakin se on vielä vailla konkreettista sisältöä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030 ­toimenpideohjelman suun­ nittelussa EU on ollut aktiivinen, mutta toteutus on jäänyt puolitiehen.

Sosiaalisen Euroopan rakentaminen on selvästi helpompaa sanoilla kuin teoilla. Komissio seuraa jäsenmaiden taloutta ja toimintaa vuotuisella ohjausjaksolla. Sen päätarkoitus on varmistaa jäsenmaiden pitäytyminen talous­ ja rahaliiton kritee­ reissä ja ohjata tekemään rakenteellisia uudistuksia. Viimeisten vuosien aikana ohjausjakson sosiaalista puolta on kehitetty. Sosiaaliset havainnot ja kriteerit eivät kuitenkaan saa taakseen samanlaista vipuvoimaa kuin taloudelliset, niin kauan kuin jäsenmailta ei edellytetä niiden seuraamista. Talous ja hyvinvointi olisikin saatet­ tava nykyistä parempaan tasapainoon toisiinsa nähden.

Sosiaali­ ja terveysalan järjestöjen sekä laajan kansalaisyhteiskunnan on syytä osallistua entistä voimakkaammin unionin toimintaa koskevaan keskusteluun. Sote­järjestöt haluavat nostaa hyvinvointitalouden EU­keskustelun keskiöön. Hyvinvointitaloudessa päämääränä on aina ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja hyvän elämän edellytysten parantaminen. Ne ovat ensisijaisia tavoitteita. Muut tavoitteet, kuten talouskasvu, hyvinvointivaltion säilyttäminen tai demokratian laajeneminen, nähdään niille alisteisina. Hyvinvointia ja hyvää elämää edistävät palvelut, kuten koulutus ja sosiaali­ ja terveydenhuolto, ovat talouskasvun perusta: ne takaavat ihmisten osaamisen ja terveyden ja ovat investointeja. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että hyvinvointivaltion perusta voi säilyä vain, jos julkinen talous on kestävällä pohjalla. Yhdessä ne muodostavat positiivisen vuorovaikutuksen.

Hyvinvointitalousajattelun vahvistuminen sopii hyvin yhteen myös kestävän kehityksen tavoitteiden, eriarvoisuuden vähentämisen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nykyistä kokonaisvaltaisemman toimeenpanon kanssa. Niiden kaikkien soisi olevan EU:n tulevaisuudesta käytävän keskustelun keskeistä sisältöä ja muodostavan rungon unionin seuraavalle kasvustrategialle.

Tämän artikkelikokoelman tarkoituksena on herätellä sosiaali­ ja terveysalan EU­keskustelua ja aktivoida vaikuttamistoimintaa. Sosiaali­ ja terveysministeriön toiminta ensi vuoden jälkipuoliskon puheenjohtajuuskaudella jäsentyy hyvin­ vointitalousteeman alle. Se on jo nyt otettu Euroopassa hyvin vastaan, erityisesti omissa kattojärjestöissämme. Toivommekin, että keskustelu sosiaalisesta Euroo­ pasta ja hyvinvointitaloudesta jatkuu ja laajenee, ja haluamme olla osaltamme tu­ kemassa Suomen tulevaa puheenjohtajuuskautta.

Julkaisu on osa SOSTEn ja EAPN­Finin Inhimillisempi Eurooppa – tulevaisuuden Eurooppa -tietoa hyvinvoinnin turvaamiseksi ­-tiedotushanketta. Olemme iloisia, että olemme saaneet kirjoittajiksi eri alojen kokeneita asiantunti­ joita. Lämmin kiitos kaikille kirjoittajille. Kiitos myös ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotustuen, joka mahdollisti tämän verkkojulkaisun toteuttamisen.

Helsingissä marraskuussa 2018

 


Tämä on artikkeli verkkojulkaisusta Inhimillisempi Eurooppa.
© SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, helmikuu 2019