Skip to content

SOSTEn julkaisu: Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla

4 Miten osaamista tuotetaan välityömarkkinoilla?


TÄSSÄ LUVUSSA LUODAAN yksityiskohtaisempi jäsennys siitä, mitä osaamisen tuottaminen käytännössä tarkoittaa välityömarkkinoilla. Luvussa hahmotellaan välityömarkkinoiden ja yleisen osaamisen kehittämisen toiminnan eroavaisuuksia ja esitetään luvussa 3 kuvattuun teoriakokonaisuuteen perustuva malli välityömarkkinoilla tapahtuvasta osaamisen kehittämisestä. Siinä keskiöön nousee osaamisen tuottaminen.

Osaamisen tuottamiseen sisältyy oppimisprosessin tukemiseen tähtäävät toimet prosessin eri vaiheissa. Kuten edellä, tarkoitamme oppimisprosessilla välityömarkkinoidenkin yhteydessä yksilötasoisia prosesseja, joita osaamisen tuottamisen kautta voidaan aktivoida ja tukea. Välityömarkkinoilla on tärkeää tunnistaa myös se yhteisö, jossa oppiminen tapahtuu ja luoda osaamisen jakamista edistävää toimintakulttuuria. Yksilölliset oppimistulokset saavutetaan yhteisöllisen toiminnan ja osaamisen tuottamisen avulla. Näillä molemmilla on keskeinen merkitys oppimisprosessille. Osaamisen jakaminen eli tiedon saaminen ja vaihtaminen on keskeistä yhteisöllisen oppimisen kannalta, jonka merkitystä on korostettu viime aikoina erityisesti tulevaisuuden työelämätaitona. Myös osaamisen jakamisen avulla vahvistetaan oppijan elämänhallinnan ja minäpystyvyyden kokemusta, jotka puolestaan vahvistavat oppimismotivaatiota. Välityömarkkinoilla oppijan hyvän motivaation taustalla on lähes aina hänen positiivinen käsityksensä itsestään ja merkityksellisyyden tunne yhteisöön kuulumisesta.

Välityömarkkinakontekstissa osaamisen kehittämisessä on perusteltua korostaa osaamisen tuottamisen roolia. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on varmistaa, että oppimista ja oppimisprosessia tukevat tekijät ovat riittäviä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Välityömarkkinoilla olevilla oppijoilla voi olla erilaisia ja eritasoisia oppimisen esteitä. Esteiden poistaminen tai vähintäänkin niiden merkityksen vähentäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä ennen kuin voidaan olettaa, että ihmisellä on riittävästi voimavaroja ja resursseja oppimiselle.

Välityömarkkinatoiminnassa osallistujien osaamista kehitetään lähes aina yhtä aikaa eri tasoilla lähtien elämänhallintataidoista ja päätyen työelämätaitoihin. Kun usein osaamisen kehittämistä ajatellaan työelämä-, työtehtävä- tai tutkintokeskeisesti, välityömarkkinoilla lähdetään liikkeelle usein osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista. Kun voimavaraperusta on kunnossa, syntyvät vasta sellaiset oppimisen ja osaamisen kehittämisen edellytykset, jossa voidaan asettaa laajempia tavoitteita – esimerkiksi työmarkkinoiden vaatiman osaamisen kartuttaminen.

Keskeinen osaamisen tuottamisen tehtävä välityömarkkinoilla on mahdollistaa toimintaan osallistuminen, tarjota oppijalle oppimisprosessin vaiheen mukaista tukea ja aktivoida tiedon prosessointi osaamiseksi oppijalle soveltuvalla tavalla. Voimavaroja vahvistavat oppimismenetelmät luovat edellytykset oppijan oppimismotivaation ja -kyvyn vahvistamiseksi. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma mahdollistavat oppimismyönteisen ilmapiirin ja minäpystyvyys yhdessä elämänhallinnan kanssa tukee oppimisprosessin etenemistä. Lisäksi oppimistavoitteet pyritään asettamaan välityömarkkinoilla yhdessä oppijan kanssa sellaisiksi, että ne vastaavat oppijan tarpeisiin, ovat saavutettavia ja hyödyllisiä tulevaisuudessakin.

Kuten luvussa 2 kuvattiin, muun muassa kuntien, järjestöjen, säätiöiden sekä yhteiskunnallisten yritysten tuottamia välityömarkkinapalveluita on erilaisia: kynnyksettömät palvelut, intensiiviset palvelut, täsmäpalvelut, työmarkkinapalvelut ja pitkäkestoinen kanssakulkeminen. Taulukossa 1 on kuvattu tiivistetysti erilaisten välityömarkkinapalveluiden kokonaisuus osaamisen tuottamisen näkökulmasta (sovellus SOSTE 2019; Ahokas ym. 2021).

Taulukossa 1. kuvataan, kuinka välityömarkkinapalveluissa tehdään tärkeiden voimavara- ja resurssitekijöiden tunnistamista, oppijalle soveltuvien menetelmien valintaa ja oppimista edistävien olosuhdetekijöiden vahvistamista. Näihin on olemassa erilaisia keinoja, tapoja ja välineitä, joita kuvaamme empiirisesti seuraavassa luvussa (5), kun esittelemme työmarkkinatoimijoiden haastatteluista esiin nousseita havaintoja. Esitämme kuitenkin sitä ennen edellisen luvun teoreettisen osaamisen kehittämisen tarkastelun pohjalta prosessijäsennyksen siitä, millaisia yleisiä toimintoja osaamisen tuottamiseen välityömarkkinoilla voisi sisältyä.

Kuviossa 7 kuvataan osaamisen tuottamisen kohteet suhteessa oppimisprosessiin vaikuttaviin eri tekijöihin välityömarkkinoiden kontekstissa. Kuvion keskellä ovat oppimisen kannalta keskeiset motivaation edellytykset kuten minäpystyvyys, sosiaalinen konteksti ja oppijan omien jatkotavoitteiden mielekäs asettaminen ja niiden saavuttamista tukevat polut. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on mahdollistaa oppimisprosessin eteneminen tavoitteellisena toimintana, jolla saavutetaan haluttuja oppimistuloksia ja saadaan osaaminen näkyväksi.

Taulukko 1. Osaamisen tuottaminen eri välityömarkkinapalveluissa

Seuraavaksi avaamme kuvion 7 oppimisprosesseja tukevia osaamisen tuottamisen toimenpiteitä, joita ovat 1) asetetaan yhdessä tavoitteet osaamisen tuottamiselle, 2) poistetaan esteet ja vahvistetaan voimavaroja, 3) luodaan esteetön ja motivoiva oppimisympäristö, 4) valitaan parhaat mahdolliset menetelmät oppijan näkökulmasta, 5) luodaan vuorovaikutusta lisääviä oppimistilanteita ja 6) tunnistetaan, osoitetaan ja jaetaan osaamista.

Kuvio 7. Osaamisen tuottamisen tehtävät suhteessa oppimisen prosessissa vaikuttaviin eri tekijöihin välityömarkkinoilla

4.1 Asetetaan yhdessä tavoitteet osaamisen tuottamiselle

Välityömarkkinoilla osaamisen tuottamiselle on tärkeää asettaa konkreettiset tavoitteet, joita toiminnalla pyritään saavuttamaan. Kun arvioidaan osaamisen tuottamisen prosessin vaikuttavuutta, sitä tulee tehdä nimenomaisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. On tiedostettava, että välityömarkkinoilla osaamisen tuottamisen (tai laajemmin kehittämisen) tavoitteet voivat erota siitä, mitä ne ovat esimerkiksi työpaikoilla, koulutusjärjestelmän prosesseissa tai muilla yhteiskunnan alueilla, joissa osaamisen kehittämistä tapahtuu.

Tavoitteiden asettelu määrittää sen millaisia oppimisen sisältöjä tarvitaan ja millaisilla menetelmillä saavutetaan oppimiselle asetetut tavoitteet. Taulukko 2 tarkastelee mahdollisia tavoitteita, joita välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisessa asetetaan ja joihin pyritään. Tavoitteen lisäksi taulukossa on esitetty sen toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä, sen saavuttamisen menetelmä sekä prosessin tuotos ja tavoitteen konkreettinen toteuma. Parhaimmillaan näihin kaikkiin osaamistavoitteisiin voidaan vaikuttaa saman aikaisesti ja tuottaa yksilölle pitkäkestoisia hyötyjä, jotka vahvistavat sekä minäpystyvyyttä, elämänhallintaa että onnistuneita jatkopolkuja välityömarkkinatoiminnan jälkeen.

Taulukko 2. Koonti osaamistavoitteista, tekijöistä joihin toiminta kohdentuu, menetelmistä ja tuloksista.

Välityömarkkinatoiminnassa mukana on hyvin erilaisista lähtökohdista ja kokemustaustoista tulevia ihmisiä ja keskinäiset erot mahdollisuuksissa esimerkiksi työllistyä tai kouluttua lisää voivat olla suuret. Näin ollen myös yksilölliset tavoitteet eivät voi olla kaikille samat. Taulukossa 2. kuvataan erilaisia osaamistavoitteita ja avataan niitä tekijöitä sekä menetelmiä, joihin osaamisen tuottamisella tulee vaikuttaa. Lähtökohtaisesti kaiken tavoitteen asettelun tulee perustua yksilöllisten taitojen vahvistamiseen, koska ne ovat avain muiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Ensimmäiseksi taulukossa 2 avataan osaamisen kehittämisen tavoitteet yksilön tarpeiden näkökulmasta, jolloin tunnistetaan oppijan yksilötasoiset esteet ja mahdollisuudet, kuten rajoitteet toimintakyvyssä. Lisäksi etsitään osaamisen kehittämiselle tavoitetaso, jolla voidaan vastata yhteisöstä ja yhteiskunnasta nouseviin osaamisvaatimuksiin. Kuten SOSTEn (2019) julkaisussa tuotiin esille, välityömarkkinoilla olevia yleisiä osaamistaitoja tulee vahvistaa. Näitä voivat olla esimerkiksi konkreettiset työnhakutaidot, sosiaaliset ja verkostoitumistaidot.

Osaamisen tuottamisen tehtävänä korostuu yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen liittyvien toimien toteutumisen varmistaminen. Välityömarkkinoilla nämä tarpeet tunnistetaan alkuhaastattelussa, yksilökeskustelussa tai muilla osaamistarpeiden tunnistamiseen käytettävillä menetelmillä, kuten osana työvalmennusta. Tavoitteita tarkastellaan ja täsmennetään oppijan etenemisen sekä yksilöllisten tilanteiden muutosten mukana.

Yksilötaidot ja niihin liittyvät tavoitteet ovat ensisijaisia ainakin silloin, kun välityömarkkinoille päädytään tilanteessa, jossa aiempi ammattitaito ei enää sovellu toimijalle joko terveyteen tai työmarkkinoiden muutokseen liittyvien tekijöjen takia. Tällöin osaamisen tuottamisen tehtävänä on aiemman osaamisen tunnistaminen. Lisäksi tarjotaan välineitä, joiden avulla oppija pystyy soveltamaan osaamistaan uudenlaisissa tehtävissä. Toisin sanoen osaamisen kehittäminen on silloin tavoitteiden peilaamista yksilön resursseihin ja osaamisen vahvistamista suhteessa tavoiteltavaan työhön, koulutukseen tai muuhun asiakkaan elämäntilannetta parantavaan toimintaan. Yksilölliset taidot linkittyvät oppimisympäristön näkökulmasta erityisesti psykologiseen oppimisympäristöön.

Välityömarkkinoilla olevilla oppijoilla voi olla tarpeen vahvistaa taitoja, joilla vahvistetaan yhteisöosaamista. Silloin tavoitteissa painopiste on tiedon vuorovaikutteisessa lisäämisessä, jonka edellytyksenä on ylipäätään uskallus toimia yhteisössä ja puhua. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on luoda vuorovaikutusta tukeva oppimisympäristö ja tarjota sitä vahvistavia menetelmiä erilaisille oppijoille. Tällöin tavoitteena on vahvistaa seuraavia tekijöitä: sosiaalinen pääoma, vuorovaikutus, tiedon jakaminen ja kyky uuden tiedon tuottamiseen. Nämä kaikki edellyttävät luottamusta ja kokemusta turvallisesta oppimisympäristöstä. Esimerkiksi työpajatoiminnan avulla voidaan luoda konteksti, jossa rakennetaan luottamusta sekä luodaan perusta osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukselle.

Yhteisötaidot pohjautuvat yksilötaitoihin ja edellyttävät jonkinasteisia oppijan voimaantumista koskevia osaamistavoitteita. Tällöin osaamisen tuottamisen tehtävänä on mahdollistaa oppimisyhteisössä soveltuvien opetusmenetelmien käyttö, keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja luoda oppimisympäristöön opetusta ja oppijan yksilöllisiä vahvuuksia tukevia ominaisuuksia. Yhteisöllisten taitojen kehittäminen tapahtuu pääasiassa pragmaattisessa, sosiaalisessa tai virtuaalisessa oppimisympäristössä.

Välityömarkkinoilla olevissa oppijoissa on myös niitä, joilla periaatteessa on hyvät edellytykset työllistyä, kun he saavat siihen vain hetkellistä tukea. Esimerkiksi vaurioittavat irtisanomisprosessit saattavat olla sellaisia syitä. Oppijan tavoitteiden asettamisessa organisaatiossa toimimisen näkökulma on myös tärkeä. Silloin osaamisen tuottamisen tavoitteet lähtevät työyhteisön osaamisen vahvistamisen tarpeista eli ne liittyvät organisaation yhteisten, jaettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Omalla alalla vaadittava yleisosaaminen voi välityömarkkinakontekstissa tarkoittaa myös osaamista toimia organisaatiossa. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on tällöin mahdollistaa oppiminen aidossa tai aidonkaltaisessa työ- ja oppimisympäristössä ja vahvistaa oppijan luottamusta omiin kykyihin toimia aidossa työyhteisössä. Organisaatiolähtöiset tavoitteet toteutuvat yleensä pragmaattisessa oppimisympäristössä.

Välityömarkkinoilla hyödynnetään paljon opinnollistamista, erityisesti nuorilla kohderyhmillä sen tärkeys on tunnistettu. Opinnollistaminen tarkoittaa jo olemassa olevan osaamisen näkyväksi tekemistä tai työjakson tai muun palvelun aikana kertyneen osaamisen tunnistamista. Työpajatoiminnan opinnollistamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää työpajan oppimis ympäristön tunnistamisen, valmentautujille kertyvän osaamisen tunnistamisen ja osaamisen osoittamisen näytöin (Into 2021). Työpajalla tunnistettu osaaminen tuodaan näkyväksi joko dokumenteilla tai järjestämällä näyttö pajan tarjoamien työtehtävien puitteissa (Maskonen ym. 2019). Virallisten opetustavoitteiden näkökulmasta tavoitellaan yhteisiä määriteltyjä opetuksen tavoitteita, joita ovat esimerkiksi opetussuunnitelmissa ja tutkintojen perusteissa ilmaistut tavoitteet. Osaamisen tuottamisen kannalta tärkeää on koulutuksen ja välityömarkkinatoiminnan välinen toimiva yhteistyö, joka mahdollistaa hyväksytyt ja myös työelämässä tunnustetut opintojaksot sekä tutkinnon osien suorittamisen.

Kaikessa osaamisen kehittämisessä on tärkeää tunnistaa yhteiskunnallisen toimijuuden merkitys. Tämä tavoitekokonaisuus tähtää yksilön voimaantumiseen ja toimimiseen täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on mahdollistaa oppijan kriittisen lukutaidon kehittyminen, jolla tarkoitetaan esimerkiksi mediakriittistä tiedon analysointia. Oppija oppii arvioimaan tietoa eri lähteistä ja kyseenalaistamaan lukemaansa tietoa.

Välityömarkkinoilla yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia yhteiskunnallisesti merkittäviä osaamisen tavoitteita voivat olla seuraavat: oppija pystyy vaikuttamaan omaan elämäntilanteeseensa, hän tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaa vahvistaa niiden avulla omaa osaamistaan sekä löytää oman oppimistyylinsä ja parhaat tavat oppia, jotka tukevat kriittisen tietoisuuden kehittymistä. Nämä yksilölliset tavoitteet edellyttävät välityömarkkinatoimijoilta niitä tukevia toimenpiteitä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että välityömarkkinoilla on tarpeen tunnistaa kaikki taulukossa 2 esitetyt osaamistavoitteet. Välityömarkkinoilla edellä mainituista tavoitteista korostuvat viralliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet sekä yksilötaidot, mutta myös muut tavoitteet ovat laajasti läsnä. Keskeistä on se, että tunnistetaan oppijan oma tilanne, jonka pohjalta ratkaistaan se, mihin osaamisen tuottamisen painopiste asettuu, ja mitkä ovat ensisijaisia tavoitteita kunkin oppijan kannalta.

Kaikkien osaamisen tavoitteiden taustalla tärkeimpiä ovat yksilölliset taidot, sillä niihin perustuu lopulta kaikkien muiden tavoitteiden saavuttaminen. Kun yksilötasoiset tavoitteet savutetaan, voidaan osaamisen tuottamisella olettaa olevan myös laajempia yhteiskunnallisia sekä kansantaloudellisia vaikutuksia riippumatta siitä, missä kontekstissa osaamista tarkastellaan, keiden osaamista kehitetään ja mitä sillä ensisijaisesti tavoitellaan. Tutkimusnäyttöä laajamittaisista osaamisen kehittämisen hyödyistä välityömarkkinoilla on kuitenkin toistaiseksi melko vähän.

4.2 Poistetaan esteet ja vahvistetaan voimavaroja

Osaamisen tuottamisen lähtökohtana on tarjota mahdollisuudet osaamisen kehittämiselle. Osaamisen kehittämisen mahdollistaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan välityömarkkinatoiminnan piiriin pääsemistä ja toimimisen kannalta tärkeiden voimavara- ja resurssitekijöiden tunnistamista ja vahvistamista. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on tunnistaa näiden tekijöiden merkitys oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle sekä mahdollistaa oppiminen oppijalle soveltuvin tavoin (kuvio 7).

Oppijoilla on erilaisia oppimiskokemuksia, jotka vaikuttavat oppimismotivaatioon sekä mahdollisesti erilaisia terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita, jotka vaikuttavat oppimiskykyyn ja oppimisen edellytyksiin laajemmin. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on näiden oppimista vaikeuttavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden vaikutusten minimoiminen oppimisprosessissa. Yksi keino vähentää oppimista estävien tekijöiden vaikutusta on vahvistaa oppijan omia voimavaratekijöitä ja rakentaa oppimissuunnitelma niiden kautta.

Välityömarkkinoilla oleellinen osa osaamisen kehittämistä on oppijan minäpystyvyyden vahvistaminen. Osaamisen tuottamisen kannalta on tärkeää tunnistaa minäpystyvyyden tärkeys oppimiselle ja motivaatiolle sekä yhteisöllisyyden merkitys kannustavan oppimisympäristön luomisessa. Myös minäpystyvyyden vahvistamisessa on tärkeää, että poistetaan esteet oppimiselta, vahvistetaan oppimisen resursseja, voimavaroja ja luodaan esteetön, motivoiva ja toimiva oppimisympäristö sekä luodaan tilaa ja rakenteet vuorovaikutukselle.

Yhteisöllä ja sosiaalisella kontekstilla on erittäin suuri merkitys oppijalle joko vahvistavana tai omien resurssien käyttöönottoa heikentävänä tekijänä. Voimavarojen vahvistamisen näkökulmasta olisikin tärkeää saada koko oppimisyhteisö yhdessä tukemaan toistensa vahvuuksia ja vahvistamaan kokemusta omasta oppimisesta ja oppimiskyvystään. Erityisesti välityömarkkinoilla oppijan resurssit ja voimavarat huomioiden voi olla hyödyllistä soveltaa eri oppimiskäsitysten mukaisia tapoja oppimisprosessin käynnistämiseksi – ja siten muovata oppimisympäristöä.

4.3 Luodaan esteetön ja motivoiva oppimisympäristö

Välityömarkkinoilla keskeinen osaamisen tuottamisen tehtävä on oikeanlaisen oppimisympäristön luominen yksilölliselle oppimisprosessille. Kuten luvussa 3.4.3 kuvattiin, kokonaisvaltainen oppimisympäristö muodostuu useista eri oppimisympäristöistä, joista jokaisen osalta on tarpeellista tunnistaa oleelliset oppimiseen vaikuttavat tekijät.

Välityömarkkinatoiminnassa korostuu yksilöllisten vahvuuksien ja toiminta mahdollisuuksien varaan rakennettu osaamisen kehittäminen, jossa oppimisympäristöjen merkitys korostuu muualla tapahtuvaa osaamisen kehittämistoimintaa vahvemmin.

Välityömarkkinoilla eri oppimisympäristöjen merkitys korostuu osaamisen kehittämisessä hiukan eri lailla kuin yleensä koulutuksessa tai organisaatio- oppimisessa (luku 3). Välityömarkkinatoiminnassa mukana olevilla oppijoilla on yhtäläiset edellytykset oppimiseen kuin muillakin, mutta eri syiden takia oppimiseen saatetaan tarvita erityistä tukea ja silloin oppimisympäristöjen eri tekijät painottuvat eri tavoin. Välityömarkkinoilla toimintaa ohjaavan henkilön monipuolinen osaaminen on tärkeää tavoiteltujen oppimistulosten mahdollistamisessa. Tarvitaan taitoa tunnistaa ja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä täysimääräisesti erilaisille oppijoille. Kussakin oppimisympäristössä tulee huomioida oppijan taustatekijät siten, että yksilöllisiä oppimista tukevia tekijöitä vahvistetaan ja esteitä puretaan. Lisäksi oppimiseen tarvittavan ulkopuolisen tuen määrä voi vaihdella sekä oppimismenetelmien valintaan tulee kiinnittää enemmän huomiota siten, että ne tukevat oppimisprosessia.

Psykologinen oppimisympäristö koostuu oppijan psykologisista vahvuuksista ja oppimisen esteistä. Välityömarkkinoilla tämä on yksi keskeisimmistä oppimisympäristöistä. Psykologinen oppimisympäristö korostuu silloin, kun oppijan tiedoissa, taidoissa ja oppimiseen käytettävissä olevissa resursseissa on puutteita tai muissa oppimisen edellytyksissä on tunnistettavissa olevia esteitä. Esimerkkinä tunnistettavista esteistä ovat heikko oppimismotivaatio aiempien huonojen oppimiskokemusten vuoksi tai oppijan vaikeudet omaksua tietynlaista tietoa esimerkiksi jonkin sairauden seurauksena syntyneen esteen vuoksi (ks. luku 3.4.2).

Välityömarkkinoilla esimerkki pragmaattisesta oppimisympäristöstä on työssäoppiminen tai työpajatoiminta, jossa opitaan aidossa työyhteisössä tai sen kaltaisessa ympäristössä työhön liittyviä taitoja. Tämänkaltaista toimintaa on useimmilla välityömarkkinatoimijoilla. Pragmaattisessa oppimisympäristössä erityisesti välityömarkkinoilla korostuu esteettömyys sekä tilojen ja opetusvälineiden soveltuvuus kaikille oppijoille.

Pedagogisesta oppimisympäristöstä välityömarkkinoilla tärkeää on ennen kaikkea oppijalle soveltuvien menetelmien hyödyntäminen oppimisprosessissa siten, että oppijalla on parhaat mahdolliset valmiudet oppia. Myös toimintaa ohjaavaa oppimiskäsitystä voi olla tarpeen muuttaa sen mukaan millaiset valmiudet oppijalla on esimerkiksi itsenäiseen vastuunottamiseen oppimisprosessin etenemisestä. Välityömarkkinoilla ei ole aina itsestään selvää, että oppijalla on kykyä itsenäiseen oppimiseen, vaan oppimiseen saatetaan tarvita valmennuksellista tukea ja vahvemmin ulkoapäin ohjattua osaamisen tuottamisen prosessia.

Sosiaalisessa oppimisympäristössä välityömarkkinoilla on kaksi ulottuvuutta. Ensiksikin sosiaaliseen oppimisympäristöön välityömarkkinoilla lukeutuu palvelujärjestelmän tarjoamat tuki- ja hoitopalvelut, joiden tulee olla riittäviä oppijan elämäntilanteen parantamiseksi. Toiseksi tärkeää on oppimisympäristössä olevat kanssaoppijat ja heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa. Oppijan taustatekijöistä riippuen edellytykset vuorovaikutukseen ovat erilaisia, esimerkiksi aiemmat negatiiviset kokemukset vuorovaikutustilanteista, konkreettisena esimerkkinä paniikkihäiriöt, jotka voivat estää lähes kokonaan kyvyn olla osallisena sosiaalisissa tilanteissa. Näissä tilanteissa voidaan hyödyntää virtuaalista oppimisympäristöä kynnyksen madaltamiseksi.

Virtuaalista oppimisympäristöä voidaan hyödyntää silloin, kun toimintaan halutaan saada mukaan uusia kohderyhmiä. Esimerkiksi jos sosiaaliset tilanteet herättävät pelkoa, virtuaalinen oppimisympäristö voi madaltaa kynnystä osallistua muuhunkin toimintaan. Opittava asia voi myös määrittää oppimisympäristön valinnan, esimerkiksi tietoteknisiä taitoja voi parhaiten oppia virtuaalisessa oppimisympäristössä.

Virtuaalinen oppimisympäristö voi olla myös ensisijainen oppimisympäristö, esimerkiksi kun kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka ovat tottuneempia hyödyntämään sosiaalista mediaa, pelimaailmaa tai muita vastaavia virtuaalisia toimintaympäristöjä. Näille kohderyhmille virtuaalinen oppimisympäristö voi olla paras tapa tuottaa osaamista ja oppimisen sisältöjä kannattaa silloin tuottaa oppijalle soveltuville virtuaalisille alustoille.

Syyt välityömarkkinoilla eri oppimisympäristöjen korostumiselle kullakin oppijalla ovat erilaisia. Erot erityisesti psykologisen ja pedagogisen oppimisympäristön kohdalla koskevat oppijan resurssien käyttöönottoa oppimisen varmistamiseksi. Virtuaalinen ja pragmaattinen oppimisympäristö valikoituvat sen mukaan, onko tekemällä oppiminen paras tapa oppia uutta tai onko oppijalla erityistaitoja esimerkiksi virtuaaliseen oppimiseen erilaisten pelien tai vastaavien toimintojen kautta. Käytännössä kannattaa yhdistellä erilaisia oppimisympäristöjä oppimisen tavoitteita ja niiden toteuttamista tukevalla tavalla.

4.4 Valitaan parhaat mahdolliset menetelmät oppijan näkökulmasta

Välityömarkkinoilla osaamisen tuottamisen tehtävänä on varmistaa oppijan mahdollisuudet hyötyä täysimääräisesti suunnitellusta oppimisprosessista. Käytännössä tämä edellyttää hyvin avarakatseista suhtautumista myös oppimista ja oppimisprosessia tukeviin menetelmiin. Osaamisen tuottamisessa kiinnitetään huomiota siihen, että oppijan elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja yksilötasoiset haasteet ja mahdollisuudet pyritään ottamaan haltuun mahdollisimman hyvin oppimista edistävällä tavalla ja oppijan jatkopolkujen mahdollistamiseksi. Näin ollen myös mahdollisten menetelmien valinta voi poiketa virallisen koulutusjärjestelmän menetelmistä oleellisesti. Käytännössä nämä käytettävät menetelmät voivat olla sidottuja vahvemmin tekemisen kautta oppimiseen tai yksilölliseen ohjaukseen.

Osaamisen kehittämisen menetelmien valintaan vaikuttaa yksilön osaamistausta, oppimiskyky, motivaatio, elämäntilanne ja oppimisvaikeudet. Aluksi on tärkeää kartoittaa yksilön osaamisen nykytila. Tähän tarkoitukseen on käytettävissä erilaisia välineitä[1]. Osaamisen lisäksi erityisesti välityömarkkinoilla tulee huomioida oppijan toimintakyky, jota voidaan arvioida erilaisten mittareiden avulla (ks. esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021, Vates 2021).

Välityömarkkinoiden toimintaidea perustuu usein vahvasti elämänhallintaa vahvistavaan toimintatapaan ja toiminnassa tunnistetaan se, että yksilöllisistä tekijöistä elämänhallinnan kokemus on tärkeä perusta ihmisen motivaatiolle oppia. Elämänhallintaa tukevat menetelmät ovat sellaisia, jotka soveltuvat oppijan kykyyn omaksua tietoa ja tuottavat positiivisia oppimiskokemuksia. Esimerkiksi kädentaitojen tai muiden luovien taitojen, kuten esiintymistaitojen, hyödyntäminen voi tukea oppimisprosessia. Oppijan omien kiinnostuksen kohteiden linkittäminen opittavaan asiaan vahvistaa opittavan asian mielekkyyttä. Lisäksi menetelmät, joiden avulla oppija pystyy kytkemään opittavan asian aiempaan kokemushistoriaansa sitä hyödyntäen tukevat tavoitteellista oppimista.

Elämänhallintaan vaikuttaa oppijan oma elämäntilanne ja kyky löytää merkityksellisiä ja toiveikkuutta tukevia tekijöitä omasta elämästään. Osaamisen tuottamisen tehtävänä on mahdollistaa oppijan tuki elämässä sillä hetkellä olevien taustatekijöiden hallintaan ja se edellyttää, että käytössä on menetelmiä, joiden avulla nämä tekijät havaitaan jo toiminnan alkuvaiheessa. Elämänhallintaa voidaan vahvistaa vaikkapa vuorovaikutteisilla menetelmillä, muistia tukevilla menetelmillä tai vertaistuen avulla. Esimerkiksi maahanmuuttajilla menetelmät, joiden avulla vahvistetaan arjessa kielen oppimista, kuten muistilappujen käyttö oppimistilassa, voi auttaa oppimaan kieltä nopeammin ja siten helpottavat muun oppimissisällön sisäistämistä.

Välityömarkkinoilla tulee huolehtia siitä, että oppija saa tarvitsemansa tuen elämäntilanteeseensa ja ongelmien ratkaisuun. Oppimiseen tarvittavia voimavaroja voidaan vahvistaa esimerkiksi ratkaisukeskeisten menetelmien avulla (Pikkusaari 2012)[2]. Oppimisyhteisön vahva sosiaalinen pääoma vahvistaa motivaatiota ja lisää yhdessä oppimista. Siksi menetelmät, joilla voidaan lisätä yhteisöllisyyttä ovat tärkeitä. Menetelmien ei aina tarvitse liittyä suoraan opetettavaan asiaan, vaan ne voivat olla myös vapaamuotoista sosiaalista kanssakäymistä aktivoivia.

Oppimis- ja omaksumiskykyyn vaikuttaa käsitys itsestä oppijana. Oppijan oma kokemus saadaan esiin esimerkiksi haastattelemalla tai omaa oppimishistoriaa muistelemalla. Jos ongelmana on oman oppimis- ja omaksumiskyvyn aliarvioiminen tai itselle asetetut liian korkeat vaatimukset, ne eivät edistä mielekästä oppimista. Jos tavoitteet on asetettu liian korkeiksi, pettymykset voivat heikentää oppijan käsitystä itsestä oppijana. Oikein asetetut tavoitteet taas tuottavat myönteisiä oppimiskokemuksia ja motivoivat oppimaan lisää. Välityömarkkinoilla on tärkeää, että oppimiskokemuksesta saadaan oppijalle myönteinen kokemus. Tämä edellyttää ohjaajalta aikaa tutustua oppijan tilanteeseen siten, että oppimiseen liittyvät omat käsitykset tulevat esiin ja niihin voidaan vaikuttaa.

Oppimisidentiteettiä vahvistavien menetelmien avulla voidaan tukea oppijan käsitystä itsestä oppijana. Esimerkiksi sen tunnistaminen, onko oppiminen helpompaa visuaalisten elementtien, lukemisen vai tekemällä oppimisen kautta, on tärkeää osaamisen vahvistamisessa. Sen varmistaminen, että nämä tunnistetaan, on yksi osaamisen tuottamisen tehtävä. Myös mahdollisuudet jakaa osaamistaan ja oppimaansa voi vahvistaa oppijan omaa identiteettiä osaajana. Tästä näkökulmasta osaamisen tuottamisen tehtävänä on tarjota menetelmiä osaamisen jakamiseen. Välityömarkkinoilla osaamisen jakaminen voi tapahtua esimerkiksi oppijoiden omien kokemusten ja työhistorian jakamisen kautta.

Oppijan osaaminen, ominaisuudet ja vahvuudet tulee tunnistaa esimerkiksi henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimista varten. Oppijan resurssit ja voimavarat ovat keskeisessä asemassa välityömarkkinoilla tapahtuvassa toiminnassa, koska juuri puutteet niissä saattavat olla syy siihen, miksi henkilö on päätynyt työelämän ulkopuolelle. Tarvitaan menetelmiä, joilla voidaan kartoittaa psykososiaalisen tuen tarve, fyysisten tilojen soveltuvuus (esteettömyys ja oppimista tukevat olosuhteet), henkilökohtaisten taitojen ja motivaation nykytila. Osittain tähän vastataan alkukartoituksen avulla, tarvittaessa voidaan hyödyntää työ- ja toimintakyvyn arviointeja, mutta voi olla hyödyllistä sisällyttää itsearviointia koskevia menetelmiä oppimisprosessin eri vaiheisiin, joiden avulla oppija itsekin oppii tunnistamaan oman osaamisen kehittymistä.

Oppimista voidaan edistää tunnistamalla oppimisvaikeudet. Niihin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista ainakin osittain oikeanlaisilla menetelmillä, jotka keskittyvät oppimisvaikeuksien tunnistamiseen, silloin kun oppijalle ei esimerkiksi ole vielä jostain syystä annettu lääketieteellistä diagnoosia. Esimerkiksi monet lukihäiriöistä tai ADHD:stä kärsivät ovat saattaneet jäädä tunnistamatta aiemmin. Oppimisvaikeuden luonteesta riippuen soveltuvan oppimismenetelmän valintaa voidaan tukea oppimisympäristöön liittyvillä ratkaisuilla sekä riittävällä sosiaalisella ja psykologisella tuella. Useimpiin oppimisvaikeuksiin soveltuvat yksilölliseen ohjaukseen luodut ja personoidut opetusmenetelmät yhdessä mahdollisen oppimisvaikeuden syyn hoidon kanssa.

4.5  Luodaan vuorovaikutusta lisääviä oppimistilanteita

Vuorovaikutusta lisäävät oppimistilanteet ja oppimista vahvistavat rakenteet ovat tarpeellisia erityisesti välityömarkkinoilla. Oppijasta riippuen myös vuoro vaikutustaitojen oppiminen ja rohkeus tuoda esiin omia näkemyksiä saattaa vaatia tukea. Jos oppijalla on esimerkiksi puheen tuottamiseen tai kirjoittamiseen liittyviä haasteita, ne voivat olla esteenä oppijan mahdollisuuksille ilmaista omia näkemyksiään, tulla ymmärretyksi tai uskallukselle olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa erityisesti vieraiden ihmisten joukossa. Erityisesti tässä tilanteessa on tärkeää luoda luottamuksellinen ja yhteisöllisyyttä vahvistava toimintailmapiiri, joka rohkaisee oppijaa tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja käymään keskustelua muden oppijoiden kanssa.

Lisäksi tulisi löytää oppijalle soveltuvia tapoja ilmaista itseään ymmärrettävästi. Käytännössä sitä edistävät toimet ovat pieniä, kuten itseilmaisuun, ajankäyttöön ja yhdessä tekemiseen liittyvät menetelmät, esimerkiksi yhteiset vapaamuotoiset hetket. Välityömarkkinoilla on tärkeää myös kiinnittää huomiota kannustavaan ja positiivisista palautetta tuottaviin menetelmiin, joilla rohkaistaan oppijaa. Esimerkiksi pragmaattisella oppimisympäristöllä on myös merkitystä vuorovaikutuksen mahdollistajana. Avoimet, yhteiseen ajanviettoon kannustavat tilat saattavat olla tärkeämpiä vuorovaikutusta edistäviä tekijöitä kuin opetustilanteet ja formaalit toimet. Mikäli oppijalla on isoja sosiaalisen tilanteen pelkoja, silloin esimerkiksi verkkoympäristö voi olla erityisen tärkeä väylä, jossa oppijalla on mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus on keskeisessä roolissa osaamisen jakamisessa.

4.6  Oman osaamisen jakaminen yhteisössä

Osaamisen jakamiseen kannattaa kannustaa myös välityömarkkinoilla, koska osaamisen jakaminen nähdään yhtenä tärkeimmistä nykypäivän työelämätaidoista. Osaamisen jakaminen on tärkeää yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta, mutta sillä on merkitystä myös oppijan myönteisten oppimiskokemuksen rakentamisessa.

Ihmisen käsitys itsestä osaajana muodostuu usein sosiaalisessa kontekstissa muun muassa muilta saadun palautteen kautta. Oppijat eivät välttämättä ole tottuneet jakamaan osaamistaan yhteisesti tai heillä voi olla esteitä, jotka vaikeuttavat sosiaalista kanssakäymistä. Usein välityömarkkinatoiminnassa on ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Kun toiminnassa tunnistetaan oppijan henkilökohtaiset vahvuudet riittävän hyvin, voidaan myös rakentaa toimintakulttuuria, jossa kukin oppija voi omalla osaamisellaan auttaa ja tukea kanssaoppijaa. Kun osaamisen kehittäminen sidotaan konkreettisiin esimerkkeihin ja omiin kokemuksiin, ja kannustetaan oppijoita tuomaan esille yhteiseen keskusteluun omia kokemuksia myös yhteisön oppiminen ja oman osaamisen jakamisen kulttuuri tehostuu. Tällaisella toimintatavalla vahvistetaan yksilöllistä kokemusta omasta osaamisesta ja sen merkityksestä. Lisäksi tämä on keino jakaa hiljaista tietoa. Kun oppija tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja jakaessaan osaamistaan huomaa sen hyödyttävän muita, se vahvistaa henkilökohtaista oppimismotivaatiota ja minäpystyvyyttä.

Osaamisen jakamiseen kannattaa luoda sellaista toimintakulttuuria, jossa reflektointiin suhteessa omaan osaamistaustaan ja kokemuksiin kannustetaan. Mikäli toiminnassa on mukana myös eri ikäisiä oppijoita, eritysesti nuoremmille oppijoille voi elämänkokemukseen sidottu osaamisen jakaminen tuottaa uudenlaisia oivalluksia. Välityömarkkinatoiminnassa on hyödynnetty Nonakan ja Takeuchin (1995) teoriaa ”oppipojasta mestariksi”, jossa osaamista ja hiljaista tietoa siirtyy vuorovaikutuksessa mestarilta oppipojalle. Teorian avulla voidaan tunnistaa eri prosessit, joiden avulla osaaminen ja erityisesti toimintakäytännöissä näkyvä hiljainen tieto siirtyy yhteisössä eteenpäin.

Omien vahvuuksien käyttöönottoa ja jo olemassa olevan osaamisen jakamista yhteisön oppimista edistävällä tavalla voidaankin pitää tärkeänä lähestymistapana välityömarkkinoilla. Oppimiskontekstin tulee tukea tätä sosiaalista oppimisprosessia ja osaamisen tuottamisen avulla mahdollistetaan sen toteutuminen. Osaamisen jakamiseen hyödynnettäviä menetelmiä on runsaasti, kuten perehdyttäminen, ryhmävalmennus, kehittämiskeskustelut, työparityöskentely ja kokoukset[3]. Näitä konkreettisia esimerkkejä tuodaan esille haastatteluaineiston analyysin yhteydessä luvussa 5.

4.7 Yhteenveto: Osaamisen tuottaminen välityömarkkinoilla on moniulotteista oppimisen tukemista

Osaamisen kehittämisen ja oppimisen kokonaisuus on hyvin laaja. Osaamisen kehittämisessä on otettava huomioon useita eri tekijöitä aina oppijasta itsestään, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja oppimisympäristöön saakka. Näin ollen myös osaamisen tuottamisen tehtävät ovat hyvin laaja-alaisia välityömarkkinoilla. Osaamisen tuottamisen prosessi välityömarkkinoilla lähtee usein liikkeelle osallistumisen mahdollistamisesta. Työelämä-, työtehtävä- tai tutkintoperusteiset tavoitteet tulevat kuvaan vasta myöhemmin.

Välityömarkkinoilla tapahtuva osaamisen kehittäminen eroaa koulutusjärjestelmässä tai työyhteisössä tapahtuvasta osaamisen kehittämisestä erityisesti yksilöllisten oppimisvalmiuksien ja resurssien osalta. Taulukossa 2 (luku 4.1) on tiivistetysti esitetty pääkohdat osaamisen kehittämisestä: osaamisen tuottamiselle asetetut tavoitteet, mitä oppimiseen vaikuttavia tekijöitä niihin sisältyy, soveltuvien menetelmien valinta oppimisen varmistamiseksi ja mikä on toiminnan tavoiteltu tulos.

Osaamisen tuottamisen tehtävänä on mahdollistaa näiden eri osa-alueiden toteutuminen oppijan yksilöllisten jatkopolkujen vahvistamiseksi. Parhaimmillaan osaamisen tuottamisen avulla onnistutaan vahvistamaan yksilöllisiä oppimisprosesseja ja tuottamaan vahvempaa minäpystyvyyden, elämänhallinnan ja voimaantumisen kokemusta tiedollisien ja taidollisien tuloksien lisäksi. Tavoitteena on, että oikeanlaisessa oppimisympäristössä saadaan oppijat mukaan jakamaan omaa osaamista ja elämänkokemuksia siten että myös se vahvistaa oppijan omaa minäpystyvyyden tunnetta ja elämänhallinnan kokemusta. Toisin sanoen oppija kokee itsensä ja oman osaamisen tärkeänä osana yhteisöä, tuntee saavansa muilta tärkeää kokemustietoa ja kokee muiden arvostavan omaa osaamistaustaansa.

Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on siis tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista. Osaamisen tuottamisen näkökulma soveltuu hyvin välityömarkkinoilla tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen ja Suomessa välityömarkkinatoiminnalla ja erityisesti yksilöllisiä vahvuuksia tukevalla toimintaideologialla on jo pitkät perinteet. Osaamisen tuottamista tehdään eri puolella Suomea ja eri kohderyhmien kanssa niin, että toiminnan kattavuus ja saatavuus on hyvää. Seuraavassa osiossa tarkastelemme välityömarkkinatoimijoiden kokemuksia ja havaintoja osaamisen kehittämisestä.

[1] Esimerkkinä tällaisesta menetelmästä toimii Opetushallituksen osaan.fi sivusto, jossa yksilö voi arvioida omaa osaamistaan ammatillisessa perustutkinnossa, ammattitutkinnossa tai erikoisammattitutkinnossa.

[2] Ratkaisukeskeistä menetelmää on sovellettu ainakin Pohjois­Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen työvalmennuksessa, ks.: https://www.pksotu.fi/pksotu/wp­content/uploads/2018/12/Palvelukuvaus_ty%C3%B6h%C3%B6nvalmennus.pdf

[3] Ilmarisen työyhteisöoppaaseen on koottu erilaisia menetelmiä, joilla osaamista voidaan jakaa työyhteisössä: https://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/tyohyvinvointi/opas­lisaa­vuorovaikutusta­lisaa­osaamista.pdf


Tämä artikkeli on julkaisusta Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla, 10/2021.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry