Kun alkuvuodesta aloimme miettiä kevään kehysriihen vaikuttamiskärkiä, oli maailma täysin erilainen kuin nyt. SOSTEssa oli juuri julkaistu malli terveysperusteisesta valmisteverosta, ja vaikuttamistyö asian edistämiseksi hallitustason päätökseksi oli alkanut. SOSTElle ja järjestöille tärkeä asiakasmaksulaki oli lausunnoilla, ja keskeinen vaikuttamistavoitteemme oli terveyskeskusmaksujen poisto. Suomen hallitus oli ottanut ensimmäiset askeleet perusturvan tason korottamiseksi, ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus oli käynnistymässä. Kävimme päättäjien kanssa keskusteluja myös työllisyyspoliittisista tavoitteistamme.
Sitten tuli koronavirus, joka aiheutti maailmanlaajuisen pandemian. Suomi otti käyttöön valmiuslain ja asetti merkittäviä rajoituksia.
Tämä tarkoitti myös, että hallitus valmistautui kevään kehysriiheen erittäin suuren taloudellisen ja yhteiskunnallisen epävarmuuden vallitessa. Keskeistä oli turvata terveydenhuollon resurssit, korvata rajoitustoimista aiheutuvia taloudellisia menetyksiä ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Kehysriihestä tuli koronariihi, missä päätettiin massiivisista tukitoimista taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Rakenteelliset uudistukset ja esimerkiksi hallitusohjelman tarkastelu siirrettiin suosiolla elokuun budjettiriihen.
Järjestöjen auttamistyö turvattava
SOSTE lähti kehysriiheen esittämällä järjestöille lisäresursseja koronatalkoisiin osallistumiseksi. Oikeastaan kaikki muut tavoitteet jäivät odottamaan koronakriisin jälkeisiä aikoja.
Koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen ja siihen liittyvät rajoittamistoimenpiteet olivat lisänneet järjestöjen auttamistyön kohteita. Eristäytymisen aiheuttama yksinäisyys ja pelot, lomautuksista ja irtisanomisista seuranneet taloudelliset huolet sekä perhekriisien kärjistyminen olivat lisänneet järjestöjen auttamistyön tarvetta ja kysyntää.
Järjestöt olivat jo tarttuneet haasteeseen laajentamalla esimerkiksi digitaalisen tuen saatavuutta. Tarvittiin ja tarvitaan kuitenkin lisää resursseja, jotta järjestöt voivat kehittää uutta toimintaa nopeasti ja auttaa kansalaisia ja siten tukea myös julkista sektoria selviämään kriisistä. Maan hallitus tarttui SOSTEn ehdotukseen ylimääräisestä panostuksesta ja esitti järjestöille 5 miljoonaa euroa muun muassa psykososiaalisen tuen lisäämiseen. Tämä oli hallitukselta tärkeä vastaantulo ja arvostus järjestöjen tekemälle työlle.
Myös hallituksen lupaus kompensoida edunsaajille koronakriisin aiheuttama Veikkauksen tuottojen alenema on erittäin tärkeä. Kyse on ennen kaikkea siitä, että turvaamalla järjestöjen toimintakyky heikoimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja avun myös jatkossa.
Palveluita tuottavat sote-järjestöt tarvitsevat oman tukipaketin
Kehysriihen yhteydessä päätetyssä lisätalousarviossa esitettiin noin miljardin euron edestä tukea erikokoisille yrityksille. Suuri pettymys oli, että palveluita tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt jätettiin näistä tukitoimista ulos, ilman mitään lupausta konkreettisesta tuesta.
Palveluja tuottaa kaikkiaan noin 1000 järjestöä, joista noin 800 sosiaalipuolella. Työntekijöitä on tuhansia. Tätä toimintaa ei tehdä avustusrahalla, vaan esimerkiksi Kelan, sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla. Osa toiminnasta on nyt keskeytetty, eikä tulovirtaa ole. Tilanne on kriisiytymässä nopeaa tahtia.
Näitä järjestöjä ja heidän haavoittuvia asiakasryhmiään ei saa jättää yksin koronakriisin seurauksena. Tämä virhe on korjattava välittömästi, viimeistään hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa toukokuussa myöntämällä erillinen tukipaketti. Ensi vaiheessa siihen tulee varata 20 miljoonaa euroa.
Lisätalousarvion suuruusluokassa kyse on melko pienestä summasta, mutta sillä on valtavasti merkitystä järjestöjen palvelutoiminnalle ja sen kohderyhmille, haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.
Elokuun budjettiriihessä katse tulevaisuuteen
On vielä sumuista ja epäselvää, millaisessa maailmassa elämme elokuussa, kun hallitus valmistelee ensi vuoden talousarviota. Rakenteellisten uudistusten ja hallitusohjelman tarkastelun on sanottu tapahtuvan tuolloin. Onko meillä edessä leikkauslistat vai elvytystoimet? Joka tapauksessa priorisointeja joudutaan tekemään, eikä se tule olemaan helppoa.
SOSTEn ja järjestöjen viesti päättäjille on, että ratkaisut on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.