Skip to content

Erilainen kevät muutti vaikuttamistyön suunnitelmat

28.4.2020 11.00

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetHallitusohjelma ja budjettiKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetAsiakasmaksutKansalaisyhteiskuntaSairastamisen hintaSosiaaliturvauudistusTyöllisyys
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Kun alkuvuodesta aloimme miettiä kevään kehysriihen vaikuttamiskärkiä, oli maailma täysin erilainen kuin nyt. SOSTEssa oli juuri julkaistu malli terveysperusteisesta valmisteverosta, ja vaikuttamistyö asian edistämiseksi hallitustason päätökseksi oli alkanut. SOSTElle ja järjestöille tärkeä asiakasmaksulaki oli lausunnoilla, ja keskeinen vaikuttamistavoitteemme oli terveyskeskusmaksujen poisto. Suomen hallitus oli ottanut ensimmäiset askeleet perusturvan tason korottamiseksi, ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus oli käynnistymässä. Kävimme päättäjien kanssa keskusteluja myös työllisyyspoliittisista tavoitteistamme.

Sitten tuli koronavirus, joka aiheutti maailmanlaajuisen pandemian. Suomi otti käyttöön valmiuslain ja asetti merkittäviä rajoituksia.

Tämä tarkoitti myös, että hallitus valmistautui kevään kehysriiheen erittäin suuren taloudellisen ja yhteiskunnallisen epävarmuuden vallitessa. Keskeistä oli turvata terveydenhuollon resurssit, korvata rajoitustoimista aiheutuvia taloudellisia menetyksiä ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Kehysriihestä tuli koronariihi, missä päätettiin massiivisista tukitoimista taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Rakenteelliset uudistukset ja esimerkiksi hallitusohjelman tarkastelu siirrettiin suosiolla elokuun budjettiriihen.

Järjestöjen auttamistyö turvattava

SOSTE lähti kehysriiheen esittämällä järjestöille lisäresursseja koronatalkoisiin osallistumiseksi. Oikeastaan kaikki muut tavoitteet jäivät odottamaan koronakriisin jälkeisiä aikoja.

Koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen ja siihen liittyvät rajoittamistoimenpiteet olivat lisänneet järjestöjen auttamistyön kohteita. Eristäytymisen aiheuttama yksinäisyys ja pelot, lomautuksista ja irtisanomisista seuranneet taloudelliset huolet sekä perhekriisien kärjistyminen olivat lisänneet järjestöjen auttamistyön tarvetta ja kysyntää.

Järjestöt olivat jo tarttuneet haasteeseen laajentamalla esimerkiksi digitaalisen tuen saatavuutta. Tarvittiin ja tarvitaan kuitenkin lisää resursseja, jotta järjestöt voivat kehittää uutta toimintaa nopeasti ja auttaa kansalaisia ja siten tukea myös julkista sektoria selviämään kriisistä. Maan hallitus tarttui SOSTEn ehdotukseen ylimääräisestä panostuksesta ja esitti järjestöille 5 miljoonaa euroa muun muassa psykososiaalisen tuen lisäämiseen. Tämä oli hallitukselta tärkeä vastaantulo ja arvostus järjestöjen tekemälle työlle.

Myös hallituksen lupaus kompensoida edunsaajille koronakriisin aiheuttama Veikkauksen tuottojen alenema on erittäin tärkeä. Kyse on ennen kaikkea siitä, että turvaamalla järjestöjen toimintakyky heikoimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja avun myös jatkossa.

Palveluita tuottavat sote-järjestöt tarvitsevat oman tukipaketin

Kehysriihen yhteydessä päätetyssä lisätalousarviossa esitettiin noin miljardin euron edestä tukea erikokoisille yrityksille. Suuri pettymys oli, että palveluita tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt jätettiin näistä tukitoimista ulos, ilman mitään lupausta konkreettisesta tuesta.

Palveluja tuottaa kaikkiaan noin 1000 järjestöä, joista noin 800 sosiaalipuolella. Työntekijöitä on tuhansia. Tätä toimintaa ei tehdä avustusrahalla, vaan esimerkiksi Kelan, sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla. Osa toiminnasta on nyt keskeytetty, eikä tulovirtaa ole. Tilanne on kriisiytymässä nopeaa tahtia.

Näitä järjestöjä ja heidän haavoittuvia asiakasryhmiään ei saa jättää yksin koronakriisin seurauksena. Tämä virhe on korjattava välittömästi, viimeistään hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa toukokuussa myöntämällä erillinen tukipaketti. Ensi vaiheessa siihen tulee varata 20 miljoonaa euroa.

Lisätalousarvion suuruusluokassa kyse on melko pienestä summasta, mutta sillä on valtavasti merkitystä järjestöjen palvelutoiminnalle ja sen kohderyhmille, haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.

Elokuun budjettiriihessä katse tulevaisuuteen

On vielä sumuista ja epäselvää, millaisessa maailmassa elämme elokuussa, kun hallitus valmistelee ensi vuoden talousarviota. Rakenteellisten uudistusten ja hallitusohjelman tarkastelun on sanottu tapahtuvan tuolloin. Onko meillä edessä leikkauslistat vai elvytystoimet? Joka tapauksessa priorisointeja joudutaan tekemään, eikä se tule olemaan helppoa.

SOSTEn ja järjestöjen viesti päättäjille on, että ratkaisut on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

21.6.2021 13:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle antaa puheenvuoron päättäjien sijaan kokemuspuhujille 13.7.

Kansalaisyhteiskunta Kesä on täällä, ja monella saattavat vallitsevan tautitilanteen vuoksi kesäsuunnitelmat olla vielä hieman auki. Yksi asia on kuitenkin varma: SuomiAreena ja sen yhtenä ohjelmanumerona Erilainen Mingle, jossa SOSTEkin on yhteistyökumppanina, järjestetään heinäkuussa. Erilansen Mingle päästää SuomiAreenassa ääneen päättäjien ja virkamiesten sijaan ne ihmiset, joiden asioista poliitikot ja muut päättäjät päättävät, mutta joiden omia ajatuksia harvemmin […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.6.2021 13:00

Hallituksen esitys Pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista herättää kysymyksiä – nyt on aika vaikuttaa

Työllisyys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jossa säädetään työnhakijan palveluista sekä muutetaan työttömyysturvan ehtoja. Kyseessä on merkittävä muutos työnhakijoiden palveluihin. Pohjana hallituksen uudessa mallissa on Sipilän hallituksen esitys aktiivimalli kakkosesta, jonka järjestöt systemaattisesti tyrmäsivät. Aktiivimalli kakkoseen verrattuna uudessa esityksessä on lisätty määrälliseen työnhakuvelvoitteeseen paljon poikkeuksia, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työnhakuvelvoitteisiin. Poikkeuksista huolimatta lakiluonnoksessa on useita heikossa […]

Blogi
erityisasiantuntija

11.6.2021 09:00

Osa koronaepidemian aikaisista toimeentulotuen käytännöistä pysyviksi

Sosiaaliturvauudistus Koronaepidemian alkaessa järjestökentällä oltiin huolestuneita Kelan etuuskäsittelyn ruuhkautumisesta ja erityisesti viimesijaisen toimeentulotuen käsittelyaikojen venymisestä. Kela kuitenkin onnistui pitämään perustoimeentulotuen käsittelyajat lyhyinä. Huhti-toukokuussa 2020 perustoimeentulotuen hakemukset käsiteltiin jopa aiempia kuukausia nopeammin. Huhtikuusta alkaen aina vuoden loppuun lähes kaikki toimeentulotukihakemukset onnistuttiin käsittelemään suositusajan eli yhden viikon kuluessa. Perustoimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuonna 2020 vähemmän kuin koronaepidemian alkaessa […]