Hallituksen jokasyksyinen budjettiriihi oli ja meni, mutta mitä jäi käteen? Arvioin hallituksen päätöksiä SOSTEn keskeisten vaikuttamiskärkien kautta:
- työllisyys ja toimeentulo
- terveyteen ja hyvinvointiin investointi
- ilmastotoimet
Edellisessä hallituksen puoliväliriihen arvioinnissa yleisarvosana oli vielä hyvä 8,0. Nyt yleisarvosanaksi tuli 7,3 – siis tyydyttävä.
Analyysien tueksi olen käyttänyt SOSTEn asiantuntija-arvioita siitä, mitä hyvää tai mitä huonoa ja epäselvää riihen päätökset tarjosivat.
- Lue lisää: 7.5.2021 Ulla Kiuru: Marinin hallituksen puolivälitodistus: yleisarvosanaksi 8,0
Työllisyystoimissa kunnianhimon taso jäi vaatimattomaksi
Kiitosta annan hallitukselle siitä, ettei se lähtenyt leikkaamaan sosiaaliturvaa työllisyyden parantamisen nimissä, vaikka leikkausten puolesta aina eri puolilta huudellaan. Toisaalta SOSTEn pitkäaikainen tavoite perusturvan parannuksista ei edennyt mihinkään.
Pidemmällä aikavälillä työvoiman saatavuutta ja tuottavuutta parantavat toimet jäivät hyvin ohuiksi, eikä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen otettu mitään kantaa. Myöskään nopeammin vaikuttavia panostuksia osaamistason nostoon ja koulutustarjonnan laajentamiseen ei valitettavasti nähty siitä huolimatta, että Suomi tulee jäämään hallituksen asettamasta koulutustasotavoitteesta. Esimerkiksi kiireellisen sote-alan koulutuksen lisäämisen sijaan päädyttiin vain käynnistämään ohjelma.
Hyvää puolestaan oli se, että hallitus on lisäämässä työvoimapalveluiden resursseja ja panostaa osatyökykyisten työllistämiseen. Toisaalta tarvelähtöistä tukea ei edelleenkään tule olemaan tarjolla kaikille niille, jotka ovat sitkeästi työttöminä. Työllisyystoimien pitkän aikavälin toimien ja koulutuspanosten vaatimattomuuden vuoksi annan hallitukselle arvosanaksi 7-.
- Lue lisää: 16.9.2021 SOSTE: Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia
Hoitotakuu etenee, mutta kaikki palaset eivät ole vielä kohdillaan
Budjettiriihessä jonojen purku ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen nähtiin tärkeinä ratkaistavina asioina, ja niihin kohdennettiin lisärahoitusta ensi vuodelle 125 miljoonaa euroa. Tästä hallitus ansaitsee kiitoksen.
Hyvää oli myös se, että hoitotakuun tiukentaminen etenee ja asiaan oikeasti koitetaan saada askelmerkkejä. Aluksi vapaaehtoisuuteen pohjautuen, mutta hoitotakuuta tukeva lainsäädäntö tullaan rakentamaan vielä tämän hallituskauden aikana. Lisää rahaakin tulee.
Erityiskiitoksen hallitus saa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoituksen kiristämisestä, jolla parannetaan sosiaalityön saatavuutta ja tuen oikea-aikaisuutta.
Miinusta sen sijaan annan siitä, että terapiatakuusta ei linjattu erikseen. On epäselvää, voiko terapiatakuu toteutua osana hoitotakuun tiukentamista, ja riittääkö sille rahoitusta hoitotakuuseen osoitetuista varoista.
Hoitotakuun onnistumisen kannalta keskeinen merkitys on myös osaavan työvoiman riittävällä saatavuudella. Tähänkin pitäisi pureutua.
Hoitoon pääsyn vauhdittamisesta ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoituksen kiristämisestä hallitus ansaitsee kiitettävän arvosanan. Terapiatakuun puuttuminen tuo tähän ikävän särön ja siksi annan kokonaisuudesta arvosanan 8,5.
- Lue lisää: 13.9.2021 SOSTE: Hoitotakuu etenee, askelmerkit ja rahoitus vielä osittain epäselvät
Terveysverossa edettiin, mutta onko liian aikaista iloita?
SOSTEn pitkään ajamassa terveysverossa edettiin viimein, vai edettiinkö? Budjettiriihen kirjaus on tulkinnanvarainen. Sen mukaan luvataan käynnistää valmistelu, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että näin ei välttämättä tapahdu.
Riihipäätöksen mukaan liikkeelle lähdetään virvoitusjuomaverosta. Ensin se muokataan terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Samaisen kirjauksen mukaan vasta ”toisessa vaiheessa valmistellaan veromalli, jolla terveysperusteisen veron veropohjaa laajennetaan terveysperusteisesti myös muihin tuoteryhmiin”. Mitä siis tulee tapahtumaan?
Virvoitusjuomaveron muokkaus on lopulta melko vaatimaton muutos siihen nähden, mitä tarvittaisiin kansanterveyden edistämiseksi. Toki se on askel oikeaan suuntaan. Suurempi kysymys kuitenkin on, milloin tämä laajemman terveysveron käynnistäminen aloitetaan. Heti? Vuoden kuluttua? Vasta virvoitusjuomaveron muokkauksen jälkeen 2023?
Ei ole mitään syytä, etteikö hallitus voisi saman tien nimetä laaja-alaista työryhmää selvittämään terveysveron käyttöönottoa, samanaikaisesti virvoitusjuomaveron muokkauksen kanssa. Jos selvitystyö käynnistetään vasta myöhemmin, tältä hallitukselta loppuu aika ja asia siirtyy tuleville hallituksille.
Kiitosta annan hallitukselle siitä, että terveysverosta ylipäätään tehtiin kirjaus budjettiriihessä. Risuja on kuitenkin pakko antaa kirjauksen tulkinnanvaraisuudesta ja siitä, ettei työryhmää perustettu saman tien. Kokonaisuuden jäädessä pakkasen puolelle, arvosanaksi annan vain 6,5.
Arvosanasta olisi tullut vieläkin huonompi, ellei ministeri Annika Saarikko olisi SOSTEn Järjestöjohdon syysfoorumissa 14.9.2021 erikseen painottanut, että veroasiaa edistetään sen haasteista huolimatta.
- Lue lisää: 14.9.2021 SOSTE: Terveysvero eteni askeleen verran budjettiriihessä – uudistus ei kuitenkin saa jäädä puolitiehen
Päästöjen vähentämisessä edettiin, mutta tehtävää riittää
Ilmastotoimien osalta annan hallitukselle myönteistä palautetta siitä, että se päätti useista konkreettisista kannusteista päästöjen vähentämiseksi ja että se perustaa parlamentaarisen ilmastopolitiikan seurantaryhmän.
Miinusta hallitus sen sijaan saa ilmastopoliittisen kokonaiskuvan puutteesta. Riihessä tehtiin paljon päätöksiä, mutta ne ovat monimutkainen kokonaisuus ja ehkä turhan irrallaan muista politiikan sektoreista.
Samoin kritiikkiä tulee perälaudan epäselvyydestä, eli siitä, mitä tehdään, jos nyt sovitut kannusteet eivät tuo toivottua tulosta.
Budjettiriihi osoitti, että nyt on ennen kaikkea tarvetta käydä laajempi keskustelu siitä, millaiset uudistukset mahdollistavat oikeudenmukaisen hiilineutraalin siirtymän tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tähän SOSTElla on konkreettisia esityksiä.
Päästövähennystavoitteiden edistämiseksi hallitus ansaitsee kiitosta, mutta kokonaiskuvan ja rohkeuden puutteen vuoksi arvosana tippuu 7,5:een.
- Lue lisää: 15.9.2021 SOSTE: Budjettiriihi tarjosi kannusteita päästöjen vähentämiseksi, mutta paljasti suomalaisen ilmastopolitiikan heikkouden