Skip to content

Kun järjestöjen yhdistämistä mietitään, pitää kysyä miksi


SOSTE 10-vuotisjuhlahaastattelu
Eeva Kuuskoski
SOSTEn perustajajärjestö Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n pääsihteeri 2007–2011 

Verkkojulkaisu: SOSTE – Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, syyskuu 2021


Mitkä edustamasi perustajajärjestön keskeiset teemat siirtyivät SOSTEen?

YTYn ydintehtäviin kuului sote-kansalaisjärjestöjen/säätiöiden ja vapaaehtoistoiminnan edunvalvonta. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistuu ymmärrys ja legitiimisyys sote-järjestöjen työhön, vapaaehtoistoimintaan sekä yleishyödylliseen tekemiseen. On tärkeä oivaltaa, että kansalaistoiminta poikkeaa olemukseltaan niin julkisen sektorin toiminnasta kuin myös yksityisen sektorin ammatillisesta tekemisestä. Keskeistä oli järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen niin lainsäädännössä ja viranomaisohjeistuksessa kuin myös se, miten eri tavoin järjestöt voivat rahoittaa toimintaansa.

YTYn erityistehtäviä oli myös erityisesti valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä järjestöjohtamisen kehittäminen.

YTY poikkesi selkeästi kahdesta muusta SOSTEn perustajajärjestöstä. STKL ja Tekry olivat perusluonteeltaan asiantuntijajärjestöjä.

Miten nuo teemat ovat mielestäsi näkyneet ja kehittyneet SOSTEssa?

SOSTEen siirtyi hyvin paljon erilaisia teemoja ja tehtäviä. Tämä on nähdäkseni syynä siihen, että SOSTElle ei ole kehittynyt kovin selkeää toimintaprofiilia. YTYn ydintehtävät ovat siellä mukana, mutta ne eivät ole saaneet mielestäni riittävän suurta painoarvoa. Olemme eläneet muutosten vuosikymmenen ja muutosvauhti kiihtynee edelleen.

SOSTEn olisi pitänyt olla järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamisessa selkeästi aloitteellisempi ja ennakoida kehityksen suuntia. Kansalaisjärjestöjen riippumattomuus edellyttää, että niillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet hankkia myös omaa, vapaata rahoitusta.

SOSTEn tehtävänä on myös käynnistää laajaa yhteiskunnallista keskustelua kansalaistoiminnan monipuolisesta roolista hyvinvoinnin ja terveyden vaalimisessa.

Mitä uutta SOSTE on tuonut sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöhön?

Hyvää on ollut se, että SOSTE on tiivistänyt yhteyksiä nuoriso- ja liikunta-alan valtakunnallisiin järjestötoimijoihin. Uskon, että SOSTE on pystynyt myös vahvistamaan järjestöverkostojen toimivuutta ja kyennyt myös tukemaan järjestöjä monipuolisella koulutustoiminnalla.

Mikä on mielestäsi SOSTEssa parasta? Missä asioissa SOSTElla on vielä kehittymisen varaa?

SOSTEssa on parasta tietysti se, että on olemassa yksi taho, joka puhuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen äänellä. Pulmallista on kuitenkin se, että tämä ääni on kovin epäselvä. Onko se sosiaali- ja terveysjärjestöjen ääni vai joku epämääräinen sosiaalinen ääni? SOSTE on tällä hetkellä iso organisaatio, jolla ei kuitenkaan ole selkeää profiilia; se on liian etäinen ja hahmoton. Liian moni kysyy, mikä SOSTE. SOSTE ei tietenkään voi vastata kaikista sosiaali- ja terveysasioista, mutta sen pitäisi selkeämmin kyetä vastaamaan, mikä SOSTE on ja kenen tai keiden näkökulmista se asioita tarkastelee.

SOSTEn keskeinen tehtävä on mielestäni pitää yhteyttä eduskuntaan ja poliittisiin päätöksentekijöihin. Onkohan SOSTE painottanut tätä työtä riittävästi?

SOSTE on nyt toiminut 10 vuotta. Miten arvioit tätä ajanjaksoa. Kannattiko yhdistyminen?

Yhdistymisprosessit ovat aina vaativia. SOSTEn sisään siirrettiin liiaksi kaikki kolmen perustajajärjestön toiminnot pohtimatta, mitä yhdistymisellä tavoitellaan ja millaista SOSTEa tavoitellaan. Ilmassa oli pitkään erityisesti RAY-rahoittajan nostattamaa painetta, että järjestöjä pitää yhdistää ja lisätä näin tehokkuutta. Valitettavaa oli se, että järjestökenttä ei sisällään kyennyt jäsentämään selkeämmin tavoitteitaan eikä myöskään ilmaisemaan mahdolliseen yhdistymiseen liittyviä prioriteetteja.

Näin 10 vuotta jälkeenpäin jään pohtimaan, olisiko sittenkin ollut mahdollista edetä asteittain; yhdistämällä ensin asiantuntijajärjestöt STKL ja Tekry ja samalla vahvistaa ja uudistaa järjestöjen edunvalvontaan keskittynyttä YTYä.

Mitä itse opit yhdistymisprosessista?

Opin kyllä sen, että organisaatioiden tai järjestöjen yhdistäminen ei ole ratkaisu sinänsä, ellei ole tarkkaan pohdittu, mitä ongelmaa yritetään ratkaista ja mitä uutta tavoitellaan. Pitäisi olla rohkeutta valita ja priorisoida asioita, ja jopa luopua sellaisestakin, joka on ollut pitkään mukana, jotta syntyy tilaa uudelle. Opin myös sen, että organisaatioiden yhdistämisen yhteydessä erilaisten toimintakulttuurien yhteen nivominen vie aikaa. Aikaa on annettava. Sellaisia me ihmiset olemme.

Mitä vinkkejä antaisit tällä hetkellä yhdistymistä miettiville järjestöille?

Kun järjestöjen yhdistämistä mietitään, ensimmäiseksi pitää kysyä, miksi. Mitä halutaan saada aikaan ja mitä halutaan tehdä paremmin?

Hyvät suunnitelmat, selkeät päätökset ja realistinen toimeenpanoaikataulu auttavat onnistumaan.

 


Artikkeli on osa SOSTEn 10-vuotisjuhlajulkaisua SOSTE – Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, syyskuu 2021