Skip to content

Minä ja SOSTE


SOSTE 10-vuotisjuhlahaastattelu
Merja Mäkisalo-Ropponen 
kansanedustaja (sd.),
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja

Verkkojulkaisu: SOSTE – Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, syyskuu 2021


 

SOSTE eli Suomen sosiaali- ja terveys ry täyttää tänä vuonna 10 vuotta. SOSTEn perustamisasiakirja allekirjoitettiin tammikuussa 2011 ja varsinainen toiminta alkoi vuoden 2012 alussa, kun Sosiaali ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ja Terveyden edistämisen keskus yhdistyivät SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ksi. Nykyisin SOSTEen kuuluu yli 230 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja.

Yhteistyö alkoi eduskunnan terveyden edistämisen ryhmässä

Minut valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan huhtikuussa 2011. Samana syksynä minut valittiin eduskunnan terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtajaksi ja lähes alusta asti olen tehnyt SOSTEn ja sostelaisten kanssa yhteistyötä. Kuusi vuotta sitten ryhmä muutti nimensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmäksi. Ryhmään kuuluu jäseniä lähes kaikista eduskuntaryhmistä, ja sen tehtävänä on tuottaa kansanedustajille tietoa terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön liittyvistä asioista ja huolehtia yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä on laatinut yhteistyössä SOSTEn kanssa useita lakialoitteita ja toimenpidealoitteita, tehnyt kirjallisia kysymyksiä ja kannanottoja sekä järjestänyt seminaareja ja webinaareja. SOSTEn kanssa yhteistyön tekeminen on ollut mutkatonta ja antoisaa.

SOSTEa ja minua yhdistää myös hyvinvointitalous

Opiskelin 1990-luvulla Itä-Suomen yliopistossa (silloin Kuopion yliopisto) terveyshallintotiedettä ja siinä yhteydessä myös terveystaloustiedettä. Terveystaloustieteessä on kiinnostuttu muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta.

SOSTE on koko toimintansa ajan korostanut toiminnassaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen merkitystä sekä inhimillisestä että kansanterveydellisestä ja kansantaloudellisesta näkökulmasta. Mikään ei ole yhteiskunnalle niin kallista kuin jättää ennaltaehkäisevät sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimet tekemättä. Niistä säästäminen johtaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja kasvuun.

SOSTE on ollut myös edelläkävijä hyvinvointitalouden esille nostamisessa perinteisen talousajattelun rinnalle. Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan SOSTEn oman määritelmän mukaan yhteiskunnan aluetta, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Hyvinvointitalouden päämäärä on yhdessä tehty hyvä elämä kaikille. Hyvinvointitaloudessa tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia sekä investoidaan hyvinvointiin.

Hyvinvointi-investointien taloudelliset hyödyt tulevat näkyviin vasta pidemmän ajan kuluessa, ja siksi investointien tuloksia ei pidä arvioida liian lyhyellä aikajänteellä. Vaikuttavuus ei silloin vielä näy tuloksissa. Budjettivuosi kerrallaan eläminen ja hyvinvointi-investoinneista säästäminen aiheuttaa kasvavia kuluja toisaalla, esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa.

Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Kun julkisia varoja sijoitetaan parantamaan ihmisten hyvinvointia, ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, hän myös tarvitsee vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluja.

Jokainen kunnassa ja eduskunnassa tehtävä päätös on terveyspäätös, ja jokainen terveyspäätös on talouspolitiikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien hallintokuntien yhteinen asia.

Tämän toimintatavan eteenpäin viemiseksi tarvitaan tutkimustietoa ja tutkimusnäyttöön perustuvaa päätöksentekoa sekä kunnissa että eduskunnassa.

Myös kolmannessa roolissa tunnen SOSTEn hyvin

Olen useissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä jäsenenä ja Muistiliitossa puheenjohtajana. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä olen viime vuosina ollut kahdessa työllisyyshankkeessa ohjausryhmän puheenjohtajana. SOSTE kokoaa hyvin eri järjestöjen edustajia keskustelemaan yhteisistä asioista ja toimii myös järjestöjen yhteisenä äänenä yhteiskunnassa.

Järjestöt toimivat myös alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille eri elämäntilanteissa. Yhdistysten tuottamat palvelut ja neuvonta tulee ottaa käyttöön osana palvelupolkuja esimerkiksi vertais- ja tukiryhminä tai vaikkapa omaishoidon tukena.

Osallisuuden edellytyksenä on, että järjestöjä ja kuntalaisia kuunnellaan ja että opitaan toimimaan kumppaneina. Erilaiset asiakasraadit sekä vanhus- ja vammaisneuvostot eivät saa olla pelkkää näennäisdemokratiaa, vaan niitä on aidosti kuultava.

Meidän onkin rakennettava malli, jossa tulevat hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt tekevät työtä kumppaneina. Ilman järjestöjä sote-uudistuskaan ei voi onnistua, sillä järjestöissä tehdään sellaista tärkeää työtä, mitä mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida. Jos tätä tärkeää työtä ei voida jatkaa, kustannukset yhteiskunnalle tulevat kasvamaan tulevaisuudessa.

Lopuksi

Monesta roolista läheltä seuranneena haluan kiittää SOSTEa siitä merkittävästä työstä, mitä sen eri toimijat ovat tehneet kuluneen 10 vuoden aikana. Vaikka sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on rahoitusjärjestelmän muuttuessa nyt muutoksessa, SOSTEn tekemän työn merkitys ei vähene – pikemminkin päin vastoin. Kunhan olemme eläneet muutaman hetken eteenpäin, voimme toivottavasti todeta Muumipeikon sanoin: ”Nyt minä olen syönyt ja ajatellut ja nyt minusta alkaa tuntua, että asiat rupeavat selviämään.”


Artikkeli on osa SOSTEn 10-vuotisjuhlajulkaisua SOSTE – Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, syyskuu 2021