Sosiaalibarometri 2019 suositus 1/5:

Eriarvoistumiskehitystä katkaistava määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti


Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2019.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, lokakuu 2019


Hyvinvointi- ja terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat Suomessa sitkeitä ja hämmentävän suuria. Niiden kaventaminen edellyttää sekä panostamista ennaltaehkäisyyn että onnistunutta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Eriarvoisuuden vähentäminen vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta sekä ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nostettava keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi palvelurakenteen uudistamisen rinnalle.
  • Paljon sairastavien tilannetta tulee helpottaa keventämällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, jolloin tuloihin nähden kohtuuttomat kustannukset eivät estä palveluiden käyttöä ja lääkkeiden hankkimista.
  • Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on aloitettava viipymättä. Sillä on tavoiteltava väestöryhmien välisen taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä. Eväitä uudistustyöhön tarjoavat SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen laatimat joustavan perusturvan periaatteet.
  • Perusturvan tasoa on korotettava asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Ensisijaisten etuuksien tasokorotus ja asumiskulujen pienentäminen asuntopoliittisin toimin vähentäisi ihmisten tarvetta hakea viimesijaista toimeentulotukea.
  • Kohtuuhintainen asuminen on turvattava koko maassa. Kuntien tulee lisätä kaavoitusta ja varata tontteja yleishyödyllisille tahoille. Kasvukeskuksiin tulee rakentaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nämä toimet hidastaisivat vuokrien nousua.
  • Etuusjärjestelmää on kehitettävä selkeäksi ja ymmärrettäväksi, jotta kaikki ihmiset saavat tarvitsemansa etuudet. Etuuksia on voitava hakea yhdellä kertaa siten, että ihminen ohjataan samalla kaikkien niiden etuuksien ja palvelujen piiriin, joihin hän on oikeutettu. Mallia voi ottaa veroehdotuksesta, jolloin Kela tekisi etuusehdotuksen kerralla kaikista etuuksista, joihin ihminen on oikeutettu. Asiakkaan tarvitsisi vain tarkistaa ja hyväksyä päätös.Järjestelmän on huomioitava nykyistä joustavammin ihmisten muuttuvat elämäntilanteet: kun toimintakyky muuttuu, siirtymisen etuudelta toiselle on oltava katkoton.
  • Panostetaan koulutukseen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Koulutukseen panostaminen on tärkeimpiä keinoja torjua eriarvoisuutta ja huono-osaisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Koulutus on yhteiskunnalle kasvua ja hyvinvointia tuottava investointi.Toisen asteen tutkinnon puute on merkittävä selittävä tekijä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisessä. Tähän auttaa oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen ja maksuton toinen aste. Oppivelvollisuusiän nosto tarvitsee rinnalleen panostusta ehkäisevään työhön ja tukipalveluihin, jotta ongelmia voidaan ehkäistä sekä tarttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  • Palvelujen yhdenvertainen saatavuus, saavutettavuus ja laatu tulee turvata eri puolilla maata. Alueellinen eriarvoistuminen Suomessa on hälyttävää. Väestön ja työmahdollisuuksien epätasainen jakautuminen on otettava monipuoliseen tarkasteluun. Palvelutarpeisiin on kyettävä vastaamaan ihmislähtöisesti niin haasteiltaan eri tavalla kuormittuneilla kasvualueilla kuin vanhusvoittoisilla taantuvilla seuduilla.Palvelujen järjestämiseen tarvitaan riittävän suuria toimijoita. Näiden on otettava toiminnassaan huomioon eri alueiden erityispiirteet ja turvattava palvelut hyödyntämällä monimuotoisesti ja kullekin asiakasryhmälle soveltuvasti esimerkiksi sähköistä asiointia, etäpalveluja ja kotiin tuotavia palveluja. Työ- ja asumismahdollisuuksia kasvukeskusten ulkopuolella tulee vahvistaa muun muassa lisäämällä etätyön mahdollisuuksia.

Tämä artikkeli on julkaisusta Sosiaalibarometri 2019.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, lokakuu 2019