Toimeentulo

Lapsiperheitä, osatyökykyisiä ihmisiä, pitkään työtä vailla olleita, vammaisia ihmisiä, vanhoja ihmisiä. Muun muassa näitä ihmisryhmiä sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat ja monia niistä koskettavat toimeentulo-ongelmat, pienituloisuus ja köyhyys.  

SOSTE korostaa: Suomen on määrätietoisesti vähennettävä köyhyyttä

• Suomen tulee päivittää köyhyyden vähentämisen suunnitelmansa huomioimaan vuonna 2026 julkaistava Euroopan komission köyhyyden vastainen strategia. Toimintasuunnitelma on muutettava konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyyden kasvu käännetään kohti sovittua tavoitetta.
• Perusturvan on riitettävä kohtuulliseen toimeentuloon. Indeksijäädytyksistä on luovuttava.
• Yleistuen kehittäminen jatkossa ei saa tarkoittaa etuuden ehtojen kiristymistä, ja tuen tason on oltava riittävä. Yleistukeen tulee sisällyttää elatusvastuun huomioiva lisä lapsiperheille.
• Toimeentulotuen perusosien tason ja sisällön ajantasaisuus tulee selvittää ja tehdä tarvittavat korjaukset.
• Ansiotulojen ja etuuksien yhteensovitusta on helpotettava suojaosilla ja lineaarisella yhteensovituksella. Työttömyysturvaan ja asumistukeen tulee säätää suojaosa.
• Asiakasmaksulakiin tulee kirjata velvoite alentaa tai jättää perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon. Asia tulee säätää velvoittavaksi koko maassa. Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen seurantavastuun tulee siirtää asiakkaalta viranomaiselle.

SOSTEn raportti: Suomi on epäonnistu­nut köyhyyden vähentämi­sessä

Suomessa noin 17 prosenttia ihmisistä elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä: joutuu pienituloisena ponnistelemaan päivittäin saadakseen rahat riittämään ihmisarvoiseen elämään. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrä kasvoi 28 000 henkilöllä vuonna 2024, 958 000 henkilöön (17,3 %). Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia lapsia oli 173 000. Käsite pitää sisällään useampia tekijöitä: pienituloisuuden lisäksi vajaatyöllisyyden ja vakavan aineellisen tai sosiaalisen puutteen. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on, jos kokee yhtä tai useampaa näistä.  Vuonna 2024 erityisesti kasvoi niiden määrä, jotka olivat samanaikaisesti vajaatyöllisiä ja pienituloisia.

Pienituloisia oli vuonna 2024 782 300, 14,2 % väestöstä. Kotitalous on pienituloinen, jos sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta. Pienituloisuuden raja yhden hengen taloudelle oli noin 1 530 euroa kuukaudessa. Pienituloisessa perheessä eli noin 137 500 lasta, 13,8 % kaikista lapsista.

Suomi on sitoutunut osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa vähentämään köyhyys- tai
syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Määrästä kolmasosan on oltava lapsia. Tavoitteeseen pääsemiseksi on laadittu toimintasuunnitelma. Tavoitteen lähtötasona toimii vuosi 2019, jolloin Eurostatin mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriski kosketti Suomessa 838 000 henkilöä. 

Köyhyyden taustalla on esimerkiksi pitkittynyttä työttömyyttä, sukupolvelta toiselle periytyvää huono-osaisuutta, matalaa koulutustasoa, monilapsisuutta, yksinhuoltajuutta tai yksin asumista, pitkäaikaissairauksista tai vammasta johtuvaa työkyvyttömyyttä tai osatyökykyisyyttä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa elämisen kalleus, etenkin asumisen, ruoan, lääkkeiden ja terveyspalveluiden hinta. Viime vuosien nopea elinkustannusten nousu on vaikeuttanut erityisesti pienituloisten toimeentuloa.

Riittämätön perusturva aiheuttaa köyhyyttä. Perusturvan riittävyyden arviointi on osoittanut, että Suomen perusturvaetuudet yhdessä asumistuen kanssa eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kulutustasoa takuueläkettä lukuun ottamatta. Perusturvan riittävyyden väliarviointi osoittaa, että perusturvan riittävyys on tällä hallituskaudella heikentynyt useimmissa elämäntilanteissa sosiaaliturvaetuuksien leikkausten takia. Eniten tulot ovat pienentyneet niissä työmarkkinatukea tai työttömän peruspäivärahaa saavilla kotitalouksissa, joissa asuu lapsia.

Suomi on saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta useita moitteita perusturvan matalasta tasosta. Lisäksi YK:n TSS-komitea on vaatinut Suomea jatkossa pitämään sosiaalietuudet riittävinä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on kuitenkin tehnyt vuosina 2024-2026 poikkeuksellisen suuria leikkauksia sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaetuuksien indeksit jäädytettiin suurimmasta osasta etuuksia vuosille 2024-2027. Erityisesti työttömyysturvaan ja asumistukeen tehtiin useita leikkauksia. Työttömyysturvasta muun muassa poistettiin lapsikorotukset ja 300 euron suojaosa, työssäoloehtoa pidennettiin ja ansiosidonnaisen päivärahan taso porrastettiin työttömyyden keston mukaan. Asumistukea leikattiin monin tavoin. Esimerkiksi korvausprosenttia laskettiin, perusomavastuuta nostettiin ja suojaosasta luovuttiin. Opiskelijat siirrettiin yleiseltä asumistuelta asumislisän piiriin. Lisäksi toimeentulotuessa huomioitaviin asumismenoihin tuli tiukennuksia. Perustoimeentulotuen tasoon on tehty leikkauksia ja etuuden velvoitteita ja sanktioita on kiristetty.

Sairastaminen on suhteettoman kallista pienituloisille ja paljon sairastaville

Asiakasmaksuja maksetaan paljon toimeentulotuella ja yhä useampi joutuu ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Sairastamisen kalleus syventää sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden korjaaminen on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Näiden ongelmien hintalappu näkyy kohonneina palvelumenoina useiden vuosien päästä.