Lapsiperheitä, osatyökykyisiä ihmisiä, pitkään työtä vailla olleita, vammaisia ihmisiä, vanhoja ihmisiä. Muun muassa näitä ihmisryhmiä sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat ja monia niistä koskettavat toimeentulo-ongelmat, pienituloisuus ja köyhyys.
Noin kymmenes väestöstä on viime vuosina ollut pienituloisia. Tämä tarkoittaa noin 700 000 ihmistä. Kotitalous on pienituloinen, jos sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta.
Lähes 200 000 ihmistä kokee vuosittain toimeentulovaikeuksia – rahojen riittämisessä on vaikeuksia tai suuria vaikeuksia. Tulottomia kotitalouksia on ollut noin 35 000. Niillä ei ole muita tuloja kuin perustoimeentulotuki ja mahdollisesti asumistuki, lapsilisä sekä elatusapu tai -tuki. Viikoittain noin 20 000 ihmistä turvautuu järjestöjen ja kirkon ruoka-apuun.
Köyhyyttä lisäävät liian pienet perusturvaetuudet
Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa myös elämisen kalleus, etenkin asumisen, ruoan, lääkkeiden ja terveyspalveluiden hinta.
Suomen köyhyyden vastainen verkosto kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysjärjestöjä, joiden jäsenistöä köyhyys koskettaa. SOSTE on verkoston jäsen ja koordinoi sen toimintaa.
SOSTEn erityiasiantuntija Erja Saarinen toimii Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Finin sihteerinä.
Sosiaaliturvauudistus
Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Käynnissä olevassa sosiaaliturvauudistuksessa tavoitellaan ihmisten näkökulmasta nykyistä toimivampaa ja selkeämpää järjestelmää. Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, jonka toimintakausi on 2020–2027. SOSTE on mukana komitean työssä.
Sairastaminen on suhteettoman kallista pienituloisille ja paljon sairastaville
Asiakasmaksuja maksetaan paljon toimeentulotuella ja yhä useampi joutuu ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Sairastamisen kalleus syventää sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden korjaaminen on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Näiden ongelmien hintalappu näkyy kohonneina palvelumenoina useiden vuosien päästä.
Eduskuntavaalit 2023 – Investoinnit sosiaaliturvaan ovat investointeja hyvinvointiin
- Otetaan käyttöön etuusehdotus, jossa järjestelmä yhteensovittaa ja kertoo asiakkaalle kaikki ne etuudet, joihin hän on oikeutettu.
- Perusturvan tasoa on korotettava asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Perusturvan tason korottaminen vähentää toimeentulotuen tarvetta.
-
Sosiaaliturvakomitean aika uhkaa loppua – konkreettiset uudistukset käynnistettävä pikaisesti
-
SOSTEn selvitys: Osa etuuksista ei yksinkertaisesti riitä elämiseen – perusturva kaipaa leikkausten sijaan vahvistusta
-
Minimibudjetilla elävän on laskettava eurot tarkkaan – esimerkiksi ruokaraha on 12 euroa päivässä
-
SOSTE selvitti: Ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen määrä väheni – ulosotossa silti tuplasti enemmän maksuja kuin 2010-luvun alussa
-
Miten seurata köyhyyttä korkean inflaation maailmassa?
-
Vuoden 2023 Sosiaalibarometrin ensimmäiset kyselyt ovat lähteneet liikenteeseen!
-
Suomi ei selviä haasteistaan ilman muutoskykyistä kansalaisyhteiskuntaa
-
Hintojen nousuun on saatavilla apua – tukea sähkölaskuihin on haettava itse
-
Asiakasmaksut asettumassa hyvinvointialueilla enimmäismaksujen tasolle – pienituloisille palvelujen käyttäjille tilanne on kestämätön
Etsitkö jotain muuta?
Valitse aihetunniste alta, ja listaamme sisällöt joista olet kiinnostunut.
Digitalisaatio Eduskunta Hyvinvointialue Järjestöbarometri kuntoutus köyhyys luonnon monimuotoisuus lääkkeet OnneksiOnJoku Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalibarometri Sote-uudistus