Sosiaali- ja terveysalan järjestöt määrittelevät hyvinvointitalouden yhteiskunnan alueeksi, jossa toiminnan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen. Tässä sote-järjestöt ovat keskeisiä toimijoita ja siksi hyvinvointitalous on myös SOSTEn visio paremmasta yhteiskunnasta.
Hyvinvointitalous on taloutta ihmisten hyvinvoinnin ehdoilla
Hyvinvointi muodostuu osallisuudesta ja yksilöllisistä voimavaroista. Voimavaroja ovat esimerkiksi riittävä terveys, sosiaaliset suhteet, riittävä toimeentulo ja luottamus sekä itseensä että omaan yhteisöön. Osallisuus on ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa ja kehittää elinympäristöään sekä yhteisöään sen täysivaltaisena jäsenenä.
SOSTEn talouspoliittinen tavoiteohjelma 2027–2031 tuo hyvinvoinnin talouden keskiöön
Ohjelma pohjautuu hyvinvointitalouden visioon, jossa väestön ja ympäristön hyvinvointi nähdään kestävän talouden perustana. Ohjelma esittää ratkaisuja siihen, miten hyvinvoinnin tavoitteita voidaan edistää julkisen talouden tavoitteiden rinnalla.
”Hyvinvointi on aika ottaa vakavasti talouspoliittisessa päätöksenteossa. Vaikka Suomen talous on piristynyt, työttömyys on yhä korkealla. Monen arjessa kasvun hyödyt eivät juuri näy. Ilman terveyttä, toimintakykyä ja tulevaisuususkoa ei synny myöskään koko väestön elintasoa parantavaa kasvua”, korostaa SOSTEn pääekonomisti Heta Melartin.
Hyvinvoititalouskatsaus 2026 tarkastelee hyvinvoinnin indikaattoreita
Katsauksessa havaitaan, että 43 hyvinvointitalouden avainindikaattorista 15 on kehittynyt toivottuun ja 23 ei-toivottuun suuntaan vuodesta 2014 lähtien. Ainut hyvinvointitalouden ulottuvuus, jonka voi tulkita joko pysyneen samalla tasolla tai hieman vahvistuneen, on osallistuminen yhteiskuntaan. Sitä vastoin perustarpeiden, sosiaalisten suhteiden ja elämänlaadun osalta hyvinvointi on heikentynyt. Analyysistä muodostuva kuva on, että suomalainen hyvinvointitalous voi tänään huonommin kuin vuonna 2014.
SOSTEn julkaisu tuo hyvinvointitalouden leikkauslistojen vaihtoehdoksi!
SOSTEn julkaisu Vaihtoehto leikkauslistoille – hyvinvointitalous seuraavan hallitusohjelman keskiöön! tuo konkreettisen polun hyvinvointitalouteen siirtymiseksi. On ratkaisevan tärkeää julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden sekä ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta, että hyvinvointitalous tulee osaksi tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja prosesseja.
Julkaisuja
2026/10: Hyvinvointitalous kestävän talouden perustana – SOSTEn talouspoliittinen tavoiteohjelma vaalikaudelle 2027-2031, verkkojulkaisu
2026/4: Hyvinvointitalouskatsaus 2026, verkkojulkaisu
2022/6: Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia
2021/1: Hyvinvointitaloudessa eteenpäin, verkkojulkaisu
2017/3: Investoimalla hyvinvointia – Hyvinvointia rakentamassa, pdf
Ajankohtaista hyvinvointitaloudesta
-
SOSTEn talouspoliittinen ohjelma tuo hyvinvoinnin talouden keskiöön
-
Sote-palveluiden turvaaminen vaatii tarvelähtöistä ajattelua
-
Verosopeutukset tulee tehdä oikeudenmukaisesti
-
Kansliapäälliköt tunnistavat Suomen keskeiset haasteet, mutta jättävät hyvinvointileikkausten seuraukset sivuosaan
-
STEA-leikkausten lisäkiristys vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien tuen
-
SOSTEn uudeksi pääekonomistiksi Heta Melartin
-
Tilastotuotannon leikkaukset voivat olla uhka tietoon perustuvalle sosiaalipolitiikalle
-
Kehysriihessä tehtiin useita julkista taloutta heikentäviä päätöksiä
-
SOSTE laski: Nykyhallituksen sosiaaliturvaleikkauksista ei juuri koidu säästöjä tällä tai ensi vaalikaudella
Kuinka otan käyttöön hyvinvointitalous-käsitteen omassa työssäni?
Käsitteen hyödyntäminen ja käyttöönotto edellyttävät sitä, että ensiksi tunnistetaan, miten omassa työssä pyritään edistämään hyvinvointia ja minkälaisia hyvinvointitavoitteita työssä on asetettu.
”Hyvinvointitalous turvaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden.”
SOSTEn pääekonomisti Heta Melartin