Hallituksen päättötodistus: Viisikko menestyi mullistuksissa, mutta lopetti riitelemällä

Pääministeri Marinin hallituskautta värittivät kaksi isoa kriisiä: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Ne molemmat muokkasivat toimintaympäristöä ja politiikkapäätöksiä merkittävästi. Molemmilla kriiseillä oli myös huomattavia taloudellisia seurauksia. Lainan otto oli välttämätöntä ihmisten terveyden turvaamiseksi, yritysten konkurssiaallon välttämiseksi ja hyökkäyssodan alettua ihmisten toimeentulon tukemiseksi hintojen nousukiidossa. Vaalikamppailussa valtion velkaantuminen on noussut tikunnokkaan ja asia tulee leimaamaan seuraavaa hallituskautta.

Lähtökohtaisesti hallitusohjelma oli erittäin kunnianhimoinen ja laaja. Ohjelmassa näkyivät kullekin hallituspuolueelle keskeiset kysymykset ja lempilapset, oli kyse sitten ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta, sosiaaliturvasta tai sote-palveluista. Laajan hallituspohjan haasteena on aina vaatimusten yhteensovittaminen. Tämä näkyi muun muassa vihreiden ja keskustan ilmastoyhteenotoista tai vaikkapa kalkkiviivoille kaatuneesta saamelaiskäräjälaista. Ruusuinen kuva naisten johtamasta hallituksesta on haalistunut loppua kohti.

Suurimmat saavutukset: korona-ajan kriisijohtaminen sekä sote-saagan päätös

Marinin hallituksen suurimmiksi saavutuksiksi nostaisin hallituksen kyvyn johtaa Suomi läpi ennen näkemättömän koronakriisin sekä vuosikymmenen jatkuneen sote-seikkailun saamisen maaliin. Myös työllisyysaste on, kriiseistä huolimatta, saatu nostettua lähelle tavoiteltua 75 prosenttia.

Kuka enää muistaa koronakriisin alkuajan maskisekoiluja? Ei pidäkään, sillä kaiken kaikkiaan hallituksen voi sanoa onnistuneen koronakriisin hoidossa verrattain hyvin. Eristäydyimme, kun pyydettiin, ne, jotka pystyivät, siirtyivät joukoin etätöihin, käytimme maskeja ja otimme rokotteita. Opimme tekemään asioita eri tavalla ja syntyi todellinen digiloikka. Sosiaaliturva suojasi kotitalouksia melko hyvin koronaepidemian taloudellisilta vaikutuksilta.

Kääntöpuolena korona-aika lisäisi yksinäisyyttä erityisesti lapsilla ja vanhuksilla. Suurimman hinnan joutuivat maksamaan nuoret, joiden elämästä korona vei muutaman vuoden. Nuorten mielenterveys ja jaksaminen ovat koetuksella ja olivat sitä jo ennen pandemiaa. Seuraavan hallituksen on voimallisesti käytävä kiinni mielenterveyden kriisiin ja toteutettava muun muassa terapiatakuu.

Koronan jäljiltä jääneen hoiva- ja hoitovelan purkaminen tulee kestämään todennäköisesti kauan. Vaikeuskerrointa lisää sote-alan huutava työvoimapula, jonka helpottamiseen on seuraavalla hallituskaudella toden teolla löydettävä ratkaisuja. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät pulmat vaikeuttavat myös hoitotakuun ja hoivahenkilöstömitoituksen toimeenpanoa, joista molemmista säädettiin tällä hallituskaudella.

Sote maalissa, vaikka ei tullut täydellistä

Oli sote-mallista mitä mieltä tahansa, Marinin hallituksen saavutukseksi voi kuitenkin laskea sote-saagan saamisen päätökseen. Useamman hallituskauden ajan jatkunut veivaus päättyi 21 hyvinvointialueeseen ja Helsingin erillisratkaisuun. Nyt sote-palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä päästään etenemään.

Pelkkää auvoista tulevaisuutta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä hyvinvointialueet ovat jo lähtömetreillä valittaneet rahojen riittämättömyydestä. Alueilla onkin nyt tuhannen taalan paikka selvitä olemassa olevalla rahoituksella ja siirtää painopiste kohti ennaltaehkäiseviä palveluita. On varmaa, että seuraava hallitus joutuu painimaan hyvinvointialueiden rahoituksen parissa ja jopa ottamaan kantaa alueiden määrään. Myös hyvinvointialueiden verotusoikeus noussee agendalle, riippuen toki hallituspohjasta.

Ihmisten huoli toimeentulosta kasvoi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena

Juuri kun hädin tuskin selvisimme koronapandemiasta, alkoi toinen Eurooppaa koetteleva kriisi: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Sodan seurauksena läntinen maailma asetti Venäjälle merkittäviä talouspakotteita, alkoi irtaantua sen energiantuotannosta ja auttaa merkittävästi erilaisin apupaketein Ukrainan valtiota.

Sodan seurauksena elinkustannusten nopea nousu lisäsi köyhyyttä myös Suomessa. Toimeentulovaikeuksien helpottamiseksi luodut tuet – hyvistä aikeista huolimatta – eivät kuitenkaan ole kaikilta osin kohdentuneet niille, jotka tukea eniten tarvitsisivat.

Ei pelkästään sotea vaan myös sotu

Marinin hallituksen saavutuksiksi voidaan lukea myös sosiaaliturvauudistuksen käynnistäminen. Uudistukselle on annettu kaksi hallituskautta aikaa. Odotuksista huolimatta ensimmäisen kauden saldon voi sanoa olevan melko vaatimaton, sillä neljän vuoden jälkeenkään ei vielä päästy konkreettisiin uudistuksiin. Seuraavan hallituksen on painettava kaasua järjestelmän uudistamiseksi, jos vain tahtoa löytyy.

Hallituskauden alussa tehtiin korotuksia vähimmäismääräisiin sairaus- ja päivärahoihin, joilla yritettiin paikata edellisellä hallituskaudella tehtyjä heikennyksiä. Kaikilta osin takamatkaa ei kuitenkaan pystytty kuromaan umpeen. Nähtäväksi jää, mitä sosiaaliturvalle käy ensi vaalikaudella, kun keskusteluissa on heitetty ilmaan miljardiluokan sopeutustoimia.

Terveysperusteisen veron kehittely jäi torsoksi

Hallitusohjelmakirjaus antoi selkänojan kunnianhimoiseen terveysveroselvitykseen. Lopputuloksena virvoitusjuomaveroa muokattiin hieman terveyttä edistävämpään suuntaan, mikä oli pettymys.

Lukuisista yrityksistä huolimatta hallitus ei suostunut selvittämään sekä virvoitusjuomaveron muokkausta että laajempaa terveysperusteista verotusta, vaikka asiasta oli kirjaus hallitusohjelmassa. Sen sijaan eduskunta hyväksyi virvoitusjuomaverolain yhteydessä väkevän lausuman, jossa se edellyttää hallituksen jatkavan laajemman terveysperusteisen veron valmistelua. Tämä sitoo myös seuraavaa hallitusta ja jos SOSTEn puoluekyselyyn on uskominen, asialle on vahva poliittinen tuki. Verotus voisi ensivaiheessa koskea paljon sokeria sisältäviä tuotteita.

Järjestöt ovat uuden edessä ensi vaalikaudella, miten käy toimintaedellytysten?

Marinin hallitus päätti kaudellaan yleishyödyllisten järjestöjen kannalta keskeisestä asiasta, nimittäin kytköksen purkamisesta Veikkauksen rahoituksen ja edunsaajien väliltä. Muutos astuu voimaan ensi vuoden alusta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi sote-järjestöjen valtionavustus siirtyy valtion yleiskatteelliseen budjettiin. Samassa yhteydessä sovittiin parlamentaarisesti, että valtionavustusten taso turvataan vuoteen 2026 asti.

Miten käy sen jälkeen? Selvää on, että ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvitaan jatkossakin vahvaa järjestötoimintaa sekä autonomista kansalaisyhteiskuntaa. Tämän eteen meidän järjestöjen pitää tehdä lujasti töitä ja vakuuttaa päättäjät, että näin pitää olla myös jatkossa.

Entä päättötodistuksen arvosana?

Maailman mittapuulla merkittävistä kriiseistä selviämisen näkökulmasta hallitus selvisi hyvin. Hallitus saa kiitosta myös kunnianhimoisesta hallitusohjelmastaan, vaikka sen toteuttaminen jäi kesken. Arvosanaa laskee hallituksen loppumetreille voimistunut keskinäinen eripura. Seuraavan hallituksen on myös ratkaistava, miten taloutta ensi kaudella sopeutetaan oikeudenmukaisesti. Marinin hallitus valmistuu arvosanalla 8,5.