Skip to content

Rahapelaamisen tunnusluvut


Verkkojulkaisu SOSTEn rahapelipoliittinen ohjelma
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, syyskuu 2019


 

Rahapelaaminen on Suomessa sangen yleistä. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista pelaa rahapelejä ja joka kolmas pelaa viikoittain. Yleisintä pelaaminen on 25–34-vuotiaiden ryhmässä ja miehet käyttävät pelaamiseen enemmän aikaa ja rahaa kuin naiset. Suosituimpia pelejä ovat lotto, raha-automaattipelit ja arvat.

Pelaamisen yleishyödyllinen tausta on todennäköisesti osasyynä siihen, että suomalaisessa kulttuurissa pelaaminen on koko kansan huvia ja vähemmän keskittynyttä paljon pelaaviin kuin monessa muussa maassa. Rahapeliautomaattien yleisyys liittyy tähän kulttuuriin, mutta myös ylläpitää sitä. Koska pelaaminen on Suomessa niin yleistä, meillä on väkilukuun suhteutettuna myös haittoja enemmän kuin monessa muussa maassa.

Kuvio 1. Pelikatteen kehitys (eur) 2004-2018. (Lähde: Veikkaus)

THL: mukaan rahapelaaminen on lisääntynyt vuosien 2007 ja 2015 välillä. Keskimäärin jokainen rahapelaaja kulutti 2015 rahapeleihin 494 euroa vuodessa ja miehet kuluttivat 75 prosenttia suomalaisten pelaajien kokonaiskulutuksesta. Noin 5 prosenttia pelaajista ”tuottaa” puolet rahapelien koko tuotosta.

THL:n väestökyselyn perusteella 3,3 prosentilla vastaajista on rahapeliongelma ja joka viidennellä vastaajalla oli läheinen, joka kärsi rahapeliongelmista. Riskipelaajia on yli puoli miljoonaa.

Vaikka rahapelaamisen kokonaiskulutus on kasvanut, rahapelikatteen osuus kotitalouksien käytettävissä olevasta tulosta on kääntynyt laskuun, samoin peliongelmaisten osuus väestöstä verrattuna pelikatteen kehitykseen, kuten alla olevista kuvioista voidaan todeta.

Kuvio 2. Rahapelikatteen osuus kotitalouksien käytettävissä olevasta tulosta. (Lähde: Veikkaus)

Kuvio 3. Pelikatteen kehitys ja väestöestimaatti peliongelmaisten osalta(Lähde: Veikkaus)

 

Seuraava artikkeli: Yksinoikeusjärjestelmä vs. monilupa- eli ns. lisenssijärjestelmä


Tämä artikkeli on SOSTEn rahapelipoliittisesta ohjelmasta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, syyskuu 2019