Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme ja globaalisti laajaa tuhoa, minkä Covid-19 pandemia hyvin osoitti.
Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös kriisien kestävät terveydenhuoltojärjestelmät, terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi kansallista terveysturvallisuustyötä Suomessa. Työtä seuraa poikkihallinnollinen terveysturvallisuuden ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki hallinnonalat. THL toimii tartuntatautien torjunnan asiantuntijalaitoksena. Poikkihallinnollisesti terveysturvallisuustyöhön osallistuvat meillä myös maa- ja metsätalousministeriö, ulko- ja sisäasiainministeriöt, puolustusministeriö sekä useat tutkimuslaitokset ja järjestöt. Monialaisella, toimijatahojen välisellä yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että erilaiset väestöön kohdistuvat terveysuhat havaitaan ja saadaan hallintaan mahdollisimman nopeasti.
Koska terveysuhat ylittävät valtioiden rajat, edellyttää terveysturvallisuuden ylläpitäminen myös kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi taudinaiheuttajat, kuten bakteerit ja virukset, voivat levitä matkailijoiden mukana maasta toiseen hyvin nopeasti. Kansainvälisillä sopimuksilla, suosituksilla ja tiedonvaihdolla ylläpidetään maailmanlaajuisia seurantaverkostoja ja varoitusjärjestelmiä sekä vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia reagoida mahdollisiin terveysuhkiin ajantasaisesti. Tähän myös WHO:n terveyssäännöstö valtioita velvoittaa.
Covid-19 pandemian myötä on käynnistynyt kansainvälisiä prosesseja terveysturvallisuuden vahvistamiseksi. Tällaisia ovat WHO:n uuden kansainvälisen pandemiavarautumis- ja vastesopimuksen valmistelu sekä sen tarkastelu, miten kansainvälistä terveyssäännöstöä tulisi päivittää pandemian oppien perusteella. Euroopan komissio on myös perustanut Terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA).
Artikkeli on julkaistu 1.12.2018 ja päivitetty 23.9.2022.
-
Johtajuus ilman muodollista valtaa – miten johtaa ja koordinoida vapaaehtoistoimintaa?
-
Neuvolan, kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset ovat tärkeää ehkäisevää terveydenhuoltoa
-
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sote-palvelujärjestelmää kannatteleva peruspilari
-
Sosiaalibarometri 2025: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen jäänyt kustannussäästöjen jalkoihin
-
Kuntoutukseen tarvitaan vahvaa tietopohjaa tukemaan päätöksentekoa
-
Sosiaalibarometri 2025: Osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla toteutuu pääosin hyvin
-
Maailman monet kriisit ja rahoituksen väheneminen varjostivat WHO:n yleiskokousta
-
Kuntoutusverkosto kuntoutusviikolla: Hyvinvointialueilla tulee tunnistaa kuntoutuksen merkitys – järjestöt avainasemassa
-
Sosiaali- ja terveysjärjestöt epätietoisia avustusleikkauksista – vaikeaan tilanteeseen tarvitaan liikkumavaraa