Järjestöopas

Vuonna 2015 valmistunut Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus sisältää järjestöjen yhdessä laatimat pelinsäännöt sille, miten toimitaan yhdistyksen hallituksessa, jäsenkokouksissa ja jäsenviestinnässä. Hyvä hallintotapa -suositus täydentää yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia. Tavoitteena on auttaa yhdistyksen jäseniä, hallituksen jäseniä ja toimistohenkilöitä löytämään sellaiset yleisesti hyväksytyt toimintatavat, jotka edistävät avoimuutta, luottamusta, sitoutumista ja onnistumista yhdistyksen toiminnassa. Suosituksen tavoite ja soveltaminen Yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia […]

EU:n yleinen tietosuoja-asetus tuli sovellettavaksi 25.5.2018 alkaen ja asetusta täydentää tietosuojalaki. Yhdessä tietosuoja-asetuksen kanssa tietosuojalaki muodostaa henkilötietojen käsittelyn yleislain, joka täydentää muuta alakohtaista yleislainsäädäntöä (mm. julkisuuslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä) sekä erityislainsäädäntöä (esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sääntely).  Uuden sääntelyn myötä yhdistysten, säätiöiden ja muiden toimijoiden on käsiteltävä entistä huolellisemmin esimerkiksi jäsenistä, asiakkaista ja työntekijöistä kerättyjä […]

Julkisten hankintojen tavoitteena on julkisten varojen tehokas ja taloudellinen käyttö sekä tarjousmenettelyihin osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tähän pyritään erityisesti kilpailuttamisen kautta. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisten hankintojen ja kilpailutusten kohteina. Hankintalainsäädäntö koskettaa SOSTEn jäsenjärjestöjä: sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien edustajina, palveluntuottajina ja hankintayksikköinä. SOSTEn jäsenet edustavat laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien joukkoa. Järjestöt ovat, […]

Kun valmistaudut tekemään hankintaa, selvitä, onko järjestösi velvollinen soveltamaan hankintalakia kyseisessä hankinnassa: ylittyykö kynnysarvo ja täyttääkö järjestösi hankintalain julkisoikeudellisen laitoksen määritelmän tai onko järjestösi saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Jos hankinnan ennakoitu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen ja julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä täyttyy tai hankintaan on saatu julkista tukea yli puolet […]

Julkista rahankeräystä voi harjoittaa yleishyödyllinen yhteisö, jolla on voimassa oleva rahankeräyslupa. Julkista rahankeräystä säätelee Suomessa rahankeräyslaki. Rahankeräyslaki on juuri uudistumassa. Lisätietoa tulossa vuoden 2019 aikana.

Yhä useampi järjestö tekee yhteistyötä yritysten kanssa. Yritysyhteistyö laajentaa järjestön sidosryhmäverkostoja ja vaikuttavuutta ja tuo järjestölle lisää resursseja työhön. Yritykselle yhteistyö järjestön kanssa voi olla tapa toteuttaa yrityksen yhteiskuntavastuuta ja yhteistyö voi tuottaa myös liiketoiminnallista hyötyä. Yhteistyön muotoja Lahjoitukset: Yritykset voivat tukea järjestön toimintaa tavara- tai rahalahjoituksilla. Yritykset voivat lahjoittaa järjestölle myös työpanosta ja omaa osaamistaan […]

Ennakointi on käytännössä tulevaisuustiedon (heikkojen signaalien, trendien ja megatrendien) keräämistä, niiden analysointia ja syntetisointia, tulevaisuuden visiointia ja varasuunnitelmien laatimista. Kun ennakoivasta toimintatavasta alkaa muodostua käytäntö, voi järjestö myös kehittää omia järjestön ominaispiirteitä kunnioittavia tulevaisuustyön tapoja, esimerkiksi hiljaisten signaalien keräämiseen jäsenistön, asiakkaiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Tulevaisuudentutkimuksessa on käytetty ja käytetään edelleen huomattavilta osin menetelmiä, joita on […]

Vaikka sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat paikallisesti ja kansallisesti, kansainvälisyys on osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöä. Monesti rajanveto esimerkiksi vaikuttamistyössä kansallisen ja kansainvälisen tason välillä on vaikeaa. EU:ssa tehtävillä ratkaisuilla on suora vaikutus Suomeen ja monien asioiden valmistelu tapahtuu samanaikaisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siksi muun muassa EU asioiden seuraaminen on myös järjestöjen näkökulmasta tärkeää. Monilla sosiaali- ja terveysjärjestöillä on […]

Maakuntavaikuttamisesta ei voi puhua ilman keskustelu maakuntauudistuksesta. Tulevaisuudessa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, maakunta ja kunta. Maakunnilla on itsehallinto, ja ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon sekä yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä asukkailleen. Lisäksi Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy maakuntien palvelukseen yli 200 000 työntekijää. Kansalaiselle uudistus tuo arkeen täysin uudet vaalit. […]

Vaikuttaminen on monen järjestön perustyötä. Olennaisinta vaikuttamisessa on tuntea omat vahvuudet sekä se, miten asioita päätetään. Keskeistä on myös itse tietää mitä tahtoo. Vaikuttamisen avain on konkreettiset ja auki kirjatut tavoitteet. Valitse mihin vaikutat Vaikuttamistyön ongelma on useat päällekkäiset muutokset. Myös vaikuttamistyössä on pakko keskittyä ja rajata. Tämä ei tarkoita sitä, että järjestön on pakko […]

Viestintä on olennainen osa sote-yhdistysten ja -järjestöjen työtä. Se on yksinkertaisimmillaan ja vaikeimmillaan kommunikointia. – Kaikki osaavat kommunikoida tavallaan, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus ei aina ole helppoa. Tulkitsemme viestejä ja ympäröivää maailmaa oman kokemuksemme kautta. Organisaatiot, kuten sote-järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat itselleen ihmisen viestimään puolestaan. Suuremmissa organisaatioissa viestintää on suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintätiimit asiantuntijoineen, pienemmissä vastuu viestinnästä voi kuulua […]