Järjestöopas

Vuonna 2015 valmistunut Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus sisältää järjestöjen yhdessä laatimat pelinsäännöt sille, miten toimitaan yhdistyksen hallituksessa, jäsenkokouksissa ja jäsenviestinnässä. Hyvä hallintotapa -suositus täydentää yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia. Tavoitteena on auttaa yhdistyksen jäseniä, hallituksen jäseniä ja toimistohenkilöitä löytämään sellaiset yleisesti hyväksytyt toimintatavat, jotka edistävät avoimuutta, luottamusta, sitoutumista ja onnistumista yhdistyksen toiminnassa. Suosituksen tavoite ja soveltaminen Yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia […]

Julkisten hankintojen tavoitteena on julkisten varojen tehokas ja taloudellinen käyttö sekä tarjousmenettelyihin osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tähän pyritään erityisesti kilpailuttamisen kautta. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisten hankintojen ja kilpailutusten kohteina. Hankintalainsäädäntö koskettaa SOSTEn jäsenjärjestöjä: sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien edustajina, palveluntuottajina ja hankintayksikköinä. SOSTEn jäsenet edustavat laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien joukkoa. Järjestöt ovat, […]

Kun valmistaudut tekemään hankintaa, selvitä, onko järjestösi velvollinen soveltamaan hankintalakia kyseisessä hankinnassa: ylittyykö kynnysarvo ja täyttääkö järjestösi hankintalain julkisoikeudellisen laitoksen määritelmän tai onko järjestösi saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Jos hankinnan ennakoitu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen ja julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä täyttyy tai hankintaan on saatu julkista tukea yli puolet […]

Julkista rahankeräystä voi harjoittaa yleishyödyllinen yhteisö, jolla on voimassa oleva rahankeräyslupa. Julkista rahankeräystä säätelee Suomessa rahankeräyslaki. Rahankeräyslaki on juuri uudistumassa. Lisätietoa tulossa vuoden 2019 aikana.

Strategisessa työskentelyssä tutkitaan, miten asiat ovat, mitä ympärillä tapahtuu ja miten järjestö asemoituu toimintaympäristöön. Strategisen analyysin tavoitteena on tehdä valintoja siitä, minkä asioiden ratkaisemiseen järjestössä keskitytään. Analyysin pohjalta syntyvä strategia on suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä päästään haluttuun tavoitteeseen.  Strategian tulisi olla tulevaisuuteen tähtäävä, mutta ei kuitenkaan liian yleisluontoinen, niin että strategian ja käytännön tekemisen välille […]

Työyhteisöjen johtaminen sisältää monia eri tehtäväkokonaisuuksia: henkilöstövoimavarojen hallinnointia ja suunnittelua, henkilöstön rekrytointi, työsuhdeasioita, työn organisointia ja arviointia, henkilöstön ja osaamisen kehittämistä sekä työympäristöstä, työhyvinvoinnista ja työsuojelusta huolehtimista. Työn tekemistä säätelevät lisäksi useat lait kuten työaikalaki, työsopimuslaki, työehtosopimuslaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, vuosilomalaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Järjestötyöyhteisöt ovat usein melko pieniä, joten tästä kokonaisuudesta vastaa monessa […]

Johtamisen ja esimiestyön tukena voidaan hyödyntää monenlaisia menetelmiä. Johtamisen ja esimiestyön koulutukset antavat tiedollisia ja taidollisia valmiuksia johtamistehtävään. Lisäksi käytettävissä on erilaisia ohjauksellisia menetelmiä oman johtamisen kehittämiseen. Työnohjaus on työhön liittyvien kysymysten, tunteiden ja kokemusten tarkastelua ja jäsentämistä yksilö- tai pienryhmäohjauksessa. Työnohjausprosessi voi olla muutaman tapaamiskerran lyhyt prosessi tai pitkäkestoisempi tutkiva prosessi. Työnohjauksen juuret ovat […]

Vaikka sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat paikallisesti ja kansallisesti, kansainvälisyys on osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöä. Monesti rajanveto esimerkiksi vaikuttamistyössä kansallisen ja kansainvälisen tason välillä on vaikeaa. EU:ssa tehtävillä ratkaisuilla on suora vaikutus Suomeen ja monien asioiden valmistelu tapahtuu samanaikaisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siksi muun muassa EU asioiden seuraaminen on myös järjestöjen näkökulmasta tärkeää. Monilla sosiaali- ja terveysjärjestöillä on […]

Maakuntavaikuttamisesta ei voi puhua ilman keskustelu maakuntauudistuksesta. Tulevaisuudessa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, maakunta ja kunta. Maakunnilla on itsehallinto, ja ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon sekä yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä asukkailleen. Lisäksi Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy maakuntien palvelukseen yli 200 000 työntekijää. Kansalaiselle uudistus tuo arkeen täysin uudet vaalit. […]

Vaikuttaminen on monen järjestön perustyötä. Olennaisinta vaikuttamisessa on tuntea omat vahvuudet sekä se, miten asioita päätetään. Keskeistä on myös itse tietää mitä tahtoo. Vaikuttamisen avain on konkreettiset ja auki kirjatut tavoitteet. Valitse mihin vaikutat Vaikuttamistyön ongelma on useat päällekkäiset muutokset. Myös vaikuttamistyössä on pakko keskittyä ja rajata. Tämä ei tarkoita sitä, että järjestön on pakko […]

Viestintä on olennainen osa sote-yhdistysten ja -järjestöjen työtä. Se on yksinkertaisimmillaan ja vaikeimmillaan kommunikointia. – Kaikki osaavat kommunikoida tavallaan, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus ei aina ole helppoa. Tulkitsemme viestejä ja ympäröivää maailmaa oman kokemuksemme kautta. Organisaatiot, kuten sote-järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat itselleen ihmisen viestimään puolestaan. Suuremmissa organisaatioissa viestintää on suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintätiimit asiantuntijoineen, pienemmissä vastuu viestinnästä voi kuulua […]