Suomessa työllisyyden vahvistamisesta ja työllisyysasteen nostamisesta on tullut viime vuosina keskeinen politiikkatavoite. Työllisyys nähdään sekä ihmisten hyvinvoinnin että julkisen talouden kantokyvyn näkökulmasta tärkeänä kysymyksenä. Se, painotetaanko keskustelussa enemmän työllisyyden hyvinvointivaikutuksia vai taloudellisia vaikutuksia, vaihtelee jonkin verran. Joka tapauksessa näyttää siltä, että lähes kaikki poliittiset puolueet ja yhteiskunnalliset liikkeet ovat tällä hetkellä sitoutuneet tavoittelemaan korkeaa työllisyyttä – jatkuvasti nousevasta työllisyysasteesta on tullut kansallinen konsensusnäkemys.

Mitä korkeammaksi työllisyysaste halutaan nostaa, sitä suuremman osan työikäisistä ihmisistä on oltava työmarkkinoilla ja töissä. Toisesta näkökulmasta katsottuna pidempien työurien edellytysten varmistaminen kaikille työikäisille johtaisi haluttuun lopputulokseen eli korkeampaan työllisyysasteeseen. Jos pystymme jatkossa vähentämään pitkittyneitä työttömyysjaksoja ja lyhentämään aikaa, jonka yksilöt ovat työmarkkinoiden ulkopuolella esimerkiksi terveydellisistä syistä, kovatkin työllisyystavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Mikäli pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä työllistyisi jatkossa pysyvästi esimerkiksi kolmannes, nousisi työllisyysaste nykyisestä yli kolme prosenttiyksikköä. Tämä kuvaa hyvin mahdollisuuksia, joita heikossa työmarkkina- asemassa olevien työttömien, osatyökykyisten ja työkyvyttömien työllistymiseen investoimisessa on. Yhtenä tämän julkaisun tavoitteista on tehdä tämä joukko ihmisiä näkyväksi ja kertoa niistä tarpeista, joihin vastaamalla työllistyminen ja pitkäkin työura on monen osalta edelleen mahdollinen.

Työllistymiseen liittyvät tekijät ovat sekä yksilön ominaisuuksia, joihin yksilö voi osin itse vaikuttaa, että yhteiskunnassa toimimiseen liittyviä tekijöitä, joihin tulisi löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja yhteistyössä viranomaisten ja virallisten sekä epävirallisten verkostojen kanssa. Työllistettävyyden lisäämiseen tarvitaan monialaisia ratkaisuja, joissa muun muassa toimeentuloa, lähi-ihmissuhteita, terveyttä, motivaatiota, omaa toimintaa, kontakteja ja päämääriä tulisi tarkastella samanaikaisesti. Viime aikoina sekä Suomessa että kansainvälisesti on oltu huolissaan siitä, että työmarkkinoilla on syntymässä osallisten ja osattomien ryhmät. Tästäkin syystä heikossa työ markkina-asemassa olevien ihmisten tilanteeseen tulee tällä hetkellä kiinnittää erityistä huomiota.

”Ihmisten tarpeet työmarkkinoilla ovat moninaisia. Siksi he tarvitsevat monenlaisia palveluita ja tukea.”

Jotta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten moninaiset tarpeet ymmärrettäisiin, julkaisussa tehdään kirjallisuuskatsaus näillä ryhmillä aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä havaittuihin tarpeisiin (luku 3). Tarvejoukon keräämisessä on hyödynnetty välityömarkkinatoimijoiden käytännön asiantuntemusta. Tarkastellut tarpeet on jaoteltu voimavaroihin, osaamiseen sekä työmarkkinoilla toimimiseen liittyviksi tarpeiksi. On syytä korostaa, että vaikka tässä julkaisussa keskitytään tarkastelemaan yksilöllisiä tarpeita, ne eivät suinkaan ole ainoita ihmisten työmarkkina-asemaan vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskunnan ja talouden rakenteet, sosiaaliset instituutiot ja työmarkkinoiden kulttuuri vaikuttavat ihmisten työllistymismahdollisuuksiin vähintään yhtä paljon. Yksilöiden tarpeisiin vastaaminen saattaakin usein edellyttää laajempia yhteiskunnallisia muutosprosesseja – esimerkiksi miten vammaisten ihmisten tai osatyökykyisten ihmisten työllistämiseen suhtaudutaan.

Ihmisten tarpeet työmarkkinoilla ovat moninaisia. Siksi he tarvitsevat monenlaisia palveluita ja tukea. Usein heikossa työmarkkina-asemassa olevalla työttömällä tai osatyökykyisellä voi olla yhtä aikaa erilaisia tarpeita, jolloin palveluiden toimiminen oikea-aikaisesti yhteen korostuu entisestään. Julkaisussa hahmotellaan jo tällä hetkellä olemassa oleva välityömarkkinoiden palvelu- ja tukijärjestelmä, jota vahvistamalla työttömien ja osatyökykyisten edellytyksiä työllistyä ja edetä työmarkkinapoluillaan voidaan lisätä (luku 4).

Jo pitkään on ollut tarve esitykselle välityömarkkinoiden kokonaisuudesta, joka parhaalla mahdollisella tavalla vastaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja osatyökykyisten tarpeisiin. Välityömarkkinat sijaitsevat pitkittyneen työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välillä. Välityömarkkinat muodostuvat käytännössä erilaisista työllisyyttä edistävistä palveluista sekä tuetuista työpaikoista (ks. luku 2). Hyvin toimivat välityömarkkinat ovat keskeinen edellytys sille, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät ja osatyökykyiset pystyvät etenemään työelämäpoluillaan.

Julkaisun jäsennyksessä välityömarkkinoiden palvelut on jaettu viiteen eri ryhmään sen mukaan, millaisilla tarvelähtöisillä toimilla välityömarkkinoilla olevan henkilön työllistymistä tuetaan ja kuinka kaukana avoimista työmarkkinoista palvelut sijaitsevat. Kynnyksettömät palvelut tuovat ihmiset välityömarkkinoille, intensiiviset palvelut vastaavat lukuisiin eri tarpeisiin, täsmäpalveluilla edistetään työllistymisen edellytyksiä kohdennetusti ja työmarkkinapalvelut työntävät ihmisiä työelämään ja pysyviin työsuhteisiin. Näiden lisäksi tarjolla on pitkäkestoista tukea, joka seuraa työttömiä ja osatyökykyisiä koko välityömarkkinoilla olon ajan ja vielä senkin jälkeen. Kaikissa palveluissa keskeistä on yksilö- ja tarvelähtöisyys.

Olemassa olevia palveluita ja toimintamalleja kuvaavat esimerkit konkretisoivat tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden ja välityömarkkinoiden kokonaisuuden. Samalla ne osoittavat niitä kohtia palvelujärjestelmästä, joihin panostamalla heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja osatyökykyisiä voidaan tukea työelämäpolkujen eri vaiheissa siten, että työllistymisen mahdollisuudet jatkuvasti paranevat. Julkaisu osoittaa konkreettisia työllisyyspoliittisia investointikohteita, joilla ihmisten tilannetta voidaan työmarkkinoilla parantaa ja joiden avulla Suomen työllisyysastetta voidaan pidemmällä tähtäimellä nostaa.

Tässä julkaisussa esitetty jäsennys ja kuva välityömarkkinoista on vain suuntaa antava, sillä todellisuudessa välityömarkkinat sekä tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kokonaisuus ovat monipuolisempia ja moniulotteisempia kuin tällaisessa yleisesityksessä on mahdollista kuvata. Toivomme esityksen kuitenkin olevan hyvä lähtökohta välityömarkkinoiden kokonaisuuden ymmärtämiselle. Jotta välityömarkkinoiden kokonaiskuva hahmottuisi entistä tarkemmin, esimerkkejä välityömarkkinoiden tarvelähtöisistä työllisyyspalveluista, eri tukimuodoista ja toimintamalleista kerätään koko ajan lisää.

Tämän tiedonkeruun myötä syntyvästä välityömarkkinoiden tietokannasta on hyötyä jatkossa päätöksentekijöille ja virkamiehille, jotka ovat vastuussa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja osatyökykyisten työllistymisestä sekä tarvelähtöisten palveluiden kokonaisuudesta. Myös välityömarkkinatoimijat voivat hyödyntää kerättyjä esimerkkejä omassa työssään ja sen kehittämisessä. Kun ihmisten tarpeet ja niihin vastaavat palvelut tunnistetaan, on myös palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja johtaminen helpompaa ja vaikuttavampaa. Tämän julkaisun toteuttamiseen on osallistunut asiantuntijoita Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmään kuuluvista järjestöistä sekä tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita tuottavista järjestöistä. Käsikirjoituksen toimittamisesta ovat vastanneet Jussi Ahokas SOSTEsta ja Sanna Fagerlund Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:sta. Teeman jäsennykseen, sisällöntuotantoon sekä julkaisun kirjoittamiseen ovat lisäksi osallistuneet Anne Hyyrynen Sininauhaliitosta, Kimmo Kumlander ja Hilkka Halonen Valmennus ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry:sta, Jyrki Rinta-Jouppi Mielenterveyden keskusliitosta, Taru Tammi Näkövammaisten liitosta, Kaija Ray ja Jukka Lindberg Vates-säätiöstä, Päivi Kiiskinen, Antti Pelto-Huikko ja Nea Lindroos SOSTEsta, Minna Järvisalo ja Juha Lehtikuja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:sta, Kirsi Helin ILONA-hankkeesta, Tarja Nykänen Itä-Helsingin Klubitalosta ja ESKOT ry:sta, Anu Kettunen ja Ari Reunanen Valo-Valmennusyhdistyksestä, Pauli Leinonen ja Karoliina Ahonen Vamlasista, Reetta Pietikäinen ja Riitta Kinnunen Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä, Jukka Haapakoski ja Leena Valkonen Työttömien Keskusjärjestöstä, Ari Montonen SPR:n Kontista sekä Ulla Mänttäri-Tikka Joensuun Nuorisoverstaasta ja Seija Sampo Kaks’Kättä työpajalta. Työn loppuvaiheessa julkaisun käsikirjoitusta ovat kommentoineet Vammaisfoorumin työllisyysryhmään kuuluvat järjestöt.

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä perustettiin alun perin vuonna 2010. Se on tehnyt yhteistä vaikuttamis- ja kehittämistyötä aktiivisesti vuodesta 2014 lähtien. Yhteistyöryhmän jäsenet ja niiden jäsenet edustavat laajasti välityömarkkinoiden sekä tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kenttää.

Yhteistyöryhmään kuuluvat

  • Vates-säätiö sr (koordinaatio) Postiosoite: PL 40, 00621 Helsinki Käyntiosoite: Oltermannintie 8, Helsinki vates-saatio@vates.fi www: https://www.vates.fi/
  • SPR Kontti Puistokatu 21 40200 Jyväskylä www: https://kontti.punainenristi.fi/
  • Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Rautatieläisenkatu 6 (käyntiosoite Kellosilta 7) 00520 Helsinki Email: tyopajayhdistys@tpy.fi www: https://www.tpy.fi/
  • Työttömien Keskusjärjestö ry Rahakamarinportti 3 A, 3. krs 00240 Helsinki Puh. 040 547 7090 email: toimisto@tyottomat.fi www: https://tyottomat.fi/
  • Sininauhaliitto Opastinsilta 7 A 00520 Helsinki Email: toimisto@sininauha.fi www: https://www.sininauhaliitto.fi/
  • Suomen Kierrätyskeskusten Yhdistys ry C/O Sovatek-säätiö Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä Email: skky.ry@gmail.com www: https://www.suomenkierratyskeskustenyhdistys.fi/
  • Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry Postiosoite: Vehnämyllynkatu 4, 33560 Tampere Käyntiosoite: Tenholantie 12, 00280 Helsinki email: info@saatio-oktetti.fi www: https://www.saatio-oktetti.fi/
  • Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki Puh. 09 565 7730 Email: toimisto@mtkl.fi www: https://www.mtkl.fi/
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Yliopistonkatu 5 (6. ja 7. kerros), Helsinki www: https://www.soste.fi/
  • Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Mikonkatu 8 A, 9.krs 00100 Helsinki Puh. +358 (9) 682 9530 Email: keskustoimisto@vamlas.fi www: https://vamlas.fi/

Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019