Skip to content

Suositukset

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilanteen parantamiseksi voidaan nopeastikin tehdä paljon, jos poliittista tahtoa vain löytyy. Välityömarkkinoiden kehittäminen ja tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin investoiminen ovat keinoja, joiden kautta ihmisten mahdollisuuksia työllistyä lisätään. Huomiota tulee kiinnittää laaja-alaisesti julkisiin palvelu- ja tukijärjestelmiin, kuten sosiaalietuusjärjestelmään. Koska ihmisten tarpeet ovat usein monimuotoisia, tarvitaan usein yhtä aikaa palveluita eri hallinnonaloilta – sosiaali- ja terveyspalvelutkin ovat tässä mielessä tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita. Tällä hetkellä yksi tärkeä kysymys välityömarkkinoilla on tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden saatavuus. Ei ole taattua, että välityömarkkinoilla olevat ihmiset saisivat oikea-aikaisesti heidän tarpeisiinsa vastaavia palveluita. Alueelliset erot palveluiden saatavuudessa voivat olla suuria.

1. Tarvelähtöisiä palveluita tulee olla tarjolla nykyistä kattavammin, jotta jokaiselle aukeaa polku työelämään tai osallisuuteen ja aktiivisuuteen omien voimavarojen, osaamisen ja kykyjen mukaisesti. Palveluiden kesto tulee määritellä yksilöllisesti.

Kolmannen sektorin merkitys välityömarkkinoilla ja tarvelähtöisten palveluiden tuottamisessa on keskeinen. Tietyille ihmisryhmille tarvittavaa tukea työmarkkinoilla on saatavissa lähes ainoastaan kolmannen sektorin tai kunnallisten työpajojen kautta.

2. Järjestöjen, säätiöiden, sosiaalisten yritysten ja kunnallisten työpajojen toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa, jotta heikossa työmarkkina-asemassa oleville voidaan tarjota riittävästi osallisuutta, yhteisöllisyyttä, osaamista sekä työllistymistä edistäviä palveluita ja tukea.

Ideaalitilanteessa työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nosto ovat koko yhteiskunnan vastuulla ja myös yritykset osallistuvat laajemmin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen. Työnantajien näkökulmaa ei saa unohtaa ja yhteistyötä tulee tiivistää tarvelähtöisten palveluiden tuottajien, työnantajien sekä työntekijöiden välillä

3. Työnantajien tarpeet heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi tulee selvittää ja työllistämisen esteitä pitää alkaa purkaa johdonmukaisesti.

On tärkeää, että jatkossa tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita tuotetaan nykyistä kattavammin ja tehokkaammin. On pidettävä huoli siitä, ettei välityömarkkinoille synny katvealueita, jolloin tiettyihin ihmisillä ilmeneviin tarpeisiin vastaamiseen ei ole saatavilla minkäänlaista tukea tai palveluita.

4. Tarvelähtöisiä palveluita tuottavien toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja roolitusta tulee selkeyttää. Erityisesti vaikuttavaksi todettuja palveluita tulee resursoida hyvin ja levittää uusille alueille.

Yksi tärkeä lähtökohta tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kehittämiselle on se, että palvelut ymmärretään kokonaisuutena, vaikka ne ovat luonteeltaan erilaisia ja niitä tarjoavat erityyppiset toimijat. Palveluita pitää olla tarjolla yhtäaikaisesti, eivätkä toimijarajat saa muodostua esteeksi oikeanlaisten tuki- ja palvelukokonaisuuksien muodostamisessa.

5. Palveluita tulee tarkastella yksilön tarpeista lähtien kokonaisuutena, jossa oikeat palaset tarjotaan oikea-aikaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä palveluiden integraatiota ja tarjoamista yhtäaikaisesti tai limittäin.

Esimerkki 1: Kokonaisvaltainen työkyvyn tukeminen tavoitteena

Suomessa on tarve uudelle kokonaiskäsitykselle sekä joustavalle ja innovatiiviselle mallille, jolla voidaan tukea vammaisten, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja sosiaalisiin yrityksiin. Marraskuussa 2018 käynnistyneessä kolmivuotisessa ESR rahoitteisessa ILONA-hankkeessa (ILONA – Sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön) haetaan uutta mallia osatyökykyisten työllistymiseen. ILONA-hankkeella pyritään edistämään arvopohjaista sekä osallisuutta lisäävää työllistymispolitiikkaa. Tausta-ajatuksena hankkeessa on lisätä osallisuutta ja työnteon mahdollisuuksia. Jokaisella yksilöllä tulisi olla oikeus kokea kuuluvansa jonkinlaiseen yhteisöön sekä tätä kautta yhteiskuntaan. Työyhteisö on monille erittäin merkittävä sosiaalinen yhteisö.

Yhteistyökumppanit hankkeessa ovat Silta-valmennusyhdistys, Vates-säätiö. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL suorittaa hankkeessa Kykyviisariin pohjautuvan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen (jatkossa Kierrätyskeskuksen) osatoteutuksessa otettiin maaliskuussa 2019 käyttöön Työterveyslaitoksen kehittämä itsearviointiväline Kykyviisari, Kykyviisarilla voidaan kartoittaa työ -ja toimintakyvyn eri osa-alueita. Samalla startattiin työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävät ryhmävalmennukset. Valmennuksilla arvioidaan työkykyvalmennuksen vaikutuksia työllistymiseen.

Kierrätyskeskuksen työkykykoordinaattorikoulutuksen saanut työhönvalmentaja suunnitteli ryhmille valmennusohjelmat, joissa tutustuttiin perinteisiin työhönvalmennuksen aiheisiin, kuten ansioluettelon rakentamiseen, sekä fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn teemoihin. Osallistujilla oli mahdollisuus saada käyttöönsä urheilukello ja unipäiväkirja. Pilottiryhmissä havaittiin, että Kykyviisarin käyttö oli osallistujille sujuvaa ja helpotti toimintakyvyn eri osa-alueiden aiheiden esille tuontia. Se on osaltaan mahdollistanut myös toimintakykyyn liittyvien aiheiden tavallista syvempää käsittelyä. Luottamuksellinen ilmapiiri rakentui hieman perinteisiä ryhmävalmennuksia hitaammin. Osallistujien luottamuksesta tuli tiiviimpää verrattuna tavallisiin ryhmävalmennuksiin ja vertaistuki ryhmissä näyttäytyi merkityksellisenä.

Unen häiriöitä oli lähes jokaiselta osallistujalla ja unipäiväkirjan pitäminen osoittautuikin mieluisaksi. Osana ohjelmaa perehdyttiin tavanomaisiin uni-, liikunta- ja ravitsemussuosituksiin (THL, Työterveyslaitos, Ruokavirasto). Vahvuudet ja osaamisen sanoittaminen osoittautuivat erityisesti osallistujia kiinnostavaksi aiheeksi, vaikkakin oli alkuun teemana hieman vieras. Keskustelun, positiivisen palautteen ja vertaistuen avulla valmennuksissa sanoitettiin osaamista, avattiin käsitteitä ja löydettiin vahvuuksia. Luottamuksellinen ilmapiiri osoittautui ryhmässä tärkeäksi, sillä lähes kaikilla osallistujilla nousi esiin vaikeuksia sanoittaa omaa osaamistaan ja hahmottaa osaamisen käsitteitä. Osallistujille syntyi valmennuksien aikana monia ahaa-elämyksiä ja onnistumisen tunteita. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteen lisääntyminen myötävaikutti esimerkiksi opiskeluinnon syntymiseen ja kolme osallistujaa kertoi innostuneensa tutkinnon osien suorittamisesta työssä oppien.

Tähän mennessä saatujen havaintojen ja palautteiden pohjalta voisi arvioida, että osallisuuden ja pystyvyyden kokemukset ovat merkittäviä tekijöitä työ -ja toimintakyvyn lisäämisessä. Ratkaisukeskeinen, kykyihin ja vahvuuksiin pohjautuva, työ -ja toimintakyvyn valmennusohjelma jatkuu Kierrätyskeskuksessa uusilla ryhmävalmennuksilla syksyllä 2019. Lisäksi hankkeen toimenpiteenä toteutetaan ja syvennetään yritysyhteistyötä. Työntekijöille järjestetään yritysyhteistyön rekrytointitilaisuuksia positiivisten jatkopolkujen maksimoimiseksi.

Myös riittävä kielitaito on merkittävä osa työ- ja toimintakykyä. ILONA-hankkeessa kehitetään suomen kielen taidon parantamiseen tähtääviä oppimismetodeja ja alustoja, maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistämisen edistämiseksi. Oppimisen pääpainoalueena on työelämän sanasto ja puhuttu kieli.

Kun välityömarkkinoita ja tarvelähtöisiä työmarkkinoita jatkossa kehitetään, on tärkeää, että kaikkien välityömarkkinatoimijoiden ääni kuuluu ja eri toimijoiden osaaminen hyödynnetään kehittämistyössä. Esimerkiksi julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välinen dialogi on keskeistä, kun heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelukokonaisuudesta tehdään entistä toimivampaa.

6. Palveluiden kehittäminen tulee tehdä entistä läheisemmässä yhteistyössä välityömarkkinoiden eri toimijoiden, koulutuksen järjestäjien sekä yritysten sekä muiden työllistäjien kanssa. Silloin välityömarkkinoilla tarjolla oleva tuki ja palvelut tarjoavat luonnollisen jatkumon kohti työelämän tarvitsemaa osaamista sekä riittäviä yksilöllisiä voimavaroja.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteet tulee ottaa jatkossa paremmin huomioon myös sosiaalietuus- ja sosiaalipalvelujärjestelmää kehitettäessä. Sosiaaliturvan on pystyttävä jatkossa vastaamaan sekä ihmisten toimeentulohuoliin että luomaan edellytyksiä työllistymiselle. On ymmärrettävä, että toimeentuloon liittyvät tuet voivat olla tällä hetkellä ratkaiseviakin esteitä ihmisten työllistymiselle, koska ne eivät jousta riittävästi ja lukitsevat pahimmassa tapauksessa ihmisen pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.

7 Perusturvaa on kehitettävä siten, että se vastaa paremmin ihmisten muuttuviin tilanteisiin ja takaa kaikissa tilanteissa riittävän toimeentulon ihmisten perusoikeuksien toteutumisen edellyttämällä tavalla. Sosiaaliturvan tulee mahdollistaa ihmisten työllistyminen – esimerkiksi eri etuuksien suojaosia korottamalla työn vastaan- ottamisesta voidaan tehdä kannustavampaa.

Tässä julkaisussa on keskitytty välityömarkkinoilla olevien yksilöiden tarpeisiin ja niiden näkyväksi tekemiseen. Tämä näkökulma on valittu tarkoituksella, jotta tarpeet ja niihin vastaamaan pyrkivien palveluiden kokonaisuus hahmottuisi. Silloin myös nykyisten tarvelähtöisten työllispalveluiden kehittämiskohdat ja vahvuudet on helpompi ymmärtää. Ei pidä kuitenkaan ajatella niin, että ainoastaan yksilöä ”muokkaamalla” työmarkkinoiden ongelmat ratkeaisivat eikä varsinkaan niin, että vastuu työllistymisestä olisi ainoastaan yksilöllä. Yhteiskunnalliset rakenteet ja niiden ihmisten työllis87 tymiselle luomat esteet ovat vähintäänkin yhtä tärkeä syy sille, että ihmiset eivät ole yhdenvertaisessa työmarkkina-asemassa. Sen sijaan, että keskittäisimme kaikki työllisyydenhoidon resurssimme yksilöllisten tilanteiden muuttamiseen, meidän tulisi pyrkiä muuttamaan myös työelämän rakenteita ja muokata ihmisten sijaan työtä ihmisille sopivaksi.

8. Palveluiden ja tuen tarjoamisen lisäksi myös sopivan työn luominen ja työelämän rakenteiden muuttaminen yhdenvertaisemmiksi tulee ottaa laajemmin yhteiskunnalliseksi päämääräksi.

Joskus välityömarkkinoilla tarjottavien tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden vaikuttavuus on kyseenalaistettu. Tällöin ei ole otettu huomioon sitä, että palveluiden kohderyhmän tilanteet ja tarpeet ovat moninaisia. Usein vaikuttavuuden arvioinnissa on käytetty siihen huonosti soveltuvia mittareita. Esimerkiksi työllistymistä avoimille työmarkkinoille ei voida pitää ainoana mittarina välityömarkkinoilla olevan henkilön tilanteessa tapahtuneelle positiiviselle muutokselle.

Kun lähtötilanteessa ollaan kaukana avoimilta työmarkkinoilta, muutokselle pitää antaa riittävästi aikaa. Järjestöjen tarjoama yhteisöllisyys ja aktivoitumisen mahdollisuudet tarjoavat heikossa työmarkkina-asemassa oleville osallisuutta. Ne myös integroivat heitä yhteiskuntaan pelkästään sillä, että ihmiset pääsevät osaksi yhteisöä ja toimimaan sen hyväksi. Toipumisen ja kuntoutumisen prosessi on usein pitkä ja monivaiheinen. Tämä täytyy ymmärtää silloin, kun tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan.

9. Palvelujen vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia kehitetään siten, että palveluiden ja asiakasryhmien erilaiset tavoitteet ja tarpeet tulevat arvioinnissa huomioitua.

Esimerkki 2: Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla

Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä tuotetaan vuosittain valtakunnallista tilastotietoa asiakkaista ja heidän elämäntilanteistaan sekä palveluiden sisällöistä ja niistä eteenpäin ohjautumisesta. Tilastollista seurantatietoa täydentämään on kehitetty Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari (ks. Kinnunen 2019a ja 2019b). Sovari tuottaa valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laadusta ja vaikutuksista.

Sovari tuo esille, millaisia kokemuksia asiakkaat ovat palvelusta saaneet ja millaisia muutoksia he ovat sen aikana kokeneet. Muutoksia tarkastellaan arjenhallinnan, itsetunnon, sosiaalisten taitojen, opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä elämänhallinnan ja tavoitteellisuuden osa-alueilla. Sovari perustuu nettikyselyyn, johon työpajojen ja etsivän nuorisotyön asiakkaat vastaavat anonyymisti. Sovari vahvistaa asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin ja edistää siten heidän osallisuuttaan.

Sovari-tietoa hyödynnetään palveluiden kehittämisen niitä koskevan päätöksenteon tukena. Sovari-kyselyyn saaduista vastauksista laaditaan organisaatiokohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset yhteenvedot vuosittain. Tulokset esitetään tunnuslukuina, kuten keskiarvoina ja vastausjakaumina, ja niihin koostetaan myös vastaajien omin sanoin kirjoittamat näkemykset palvelun hyödyistä ja kehittämistarpeista. Organisaation ja alueen tulokset ovat vertailtavissa valtakunnallisiin tuloksiin. Sovarista vastaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY), ja sen käyttäminen on maksutonta.

Työpajatoiminnan Sovari 2018 -kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 3900 valmentautujaa ja omat työpajakohtaiset tuloksensa sai 117 työpajaa. Lisäksi 51 työpajalle tuotettiin yksikkökohtaisia tuloksia. Etsivän nuorisotyön Sovari 2018 -kyselyyn vastasi liki 700 nuorta ja omat tuloksensa sai 42 etsivän nuorisotyön organisaatiota.

”Olen tutustunut muihin samassa tilanteessa oleviin nuoriin ja saanut uusia kavereita. Olen saanut tukea ja ohjausta tulevaisuutta varten ja oppinut uusia taitoja niin median, käsitöiden kuin ruoanlaiton parissa.”

Valmentautuja, Joensuun Nuorisoverstas, Sovari 2018

Joensuun Nuorisoverstas ry hyödyntää Sovaria sekä työpajatoiminnassa että etsivässä nuorisotyössä. Sovarin käyttö on hitsautunut osaksi työpajan valmennus- ja arviointiprosessia, niin sisällöllisesti kuin menetelmällisestikin. Sovari tukee nuorten osallistamista kehittämistyöhön: Sovari-tulokset käydään läpi nuorten raadissa, jolloin heidän mielipiteensä tulevat laajasti kuulluiksi ja toteutukseen. Sovarin tuottaman tiedon myötä on kehitetty mm. valmennuksen sisältöjä, viestintää ja toimitiloja. Etsivässä työssä tärkeäksi koetaan erityisesti nuorten kokemusten ja oman äänen kuuluviin saaminen. Nuorisoverstaalla Sovari-tuloksia hyödynnetään myös toiminnan tavoitteiden ja vaikutusten esittämiseen. Erityisen hyväksi Sovarin käytössä nähdään se, että se vastaa suoraan työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön laadullisiin tavoitteisiin ja antaa kansallista vertailutietoa.


Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019