Työmarkkinapalvelut ovat palveluita, jotka auttavat ihmistä toimimaan työmarkkinoilla, löytämään töitä ja työllistymään pitkäkestoisesti. Tavoitteena on työelämäedellytysten tukemisen sijaan auttaa konkreettisesti työllistymisessä. Siinä mielessä työmarkkinapalvelut ovat tavoitteeltaan jossain määrin kapeampia kuin edellä esitellyt intensiiviset palvelut ja myös täsmäpalvelut. Ne ovat kuitenkin tärkeä elementti välityömarkkinoilla olevien polulla kohti avoimia työmarkkinoita. TE-hallinnon työnvälityspalvelut ovat laajemmin tunnettuja työmarkkinapalveluita, mutta myös monet välityömarkkinatoimijat tarjoavat kohderyhmilleen tarvelähtöisesti räätälöityjä työmarkkinapalveluita. Niissä lähtökohtana on usein ihmisten työ- ja toimintakyvyn sekä työn vaatimusten yhteensovittaminen.
Esimerkki 1: Ratko, IMBA ja Melba -työkalujen hyödyntäminen yritys- ja työnantajayhteistyössä
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas) on tuonut IMBA ja Melba menetelmät Suomeen 2000-luvun alussa. Saksassa kehitetyn työkyvyn arviointimenetelmän avulla sovitetaan yhteen henkilön taitoja ja työtehtävän vaativuutta. Menetelmä sisältää kaksi arvioinnin välinettä. IMBA-välineellä (Integration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt, 1996) arvioidaan henkilön ja työn fyysisiä tekijöitä sekä ympäristöolosuhteita, työturvallisuutta ja työn järjestelyjä. Melballa (Merkmalprofile zur Eningliederung Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit, 1986) puolestaan arvioidaan henkilön ja työn psykososiaalisia tekijöitä. Menetelmien avulla voidaan laatia jonkin työtehtävän vaativuusprofiili ja vastaavasti yksilön taitoprofiili. Vamlas on myös ollut kehittämässä Ratko-menetelmää, joka on hyvä työkalu edistää vastuullista, monimuotoisuutta tukevaa ja arvostavaa johtamista. Se soveltuu kaikkiin työuran vaiheisiin mm. silloin, kun yksilön työkyky on muuttunut. Ratko-menetelmä soveltuu hyvin osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten työllistämisen.
Tapausesimerkki 1. Kesätöitä työkykyisille: Suuri kesätyönantaja oli useita vuosia halunnut palkata osatyökykyisiä kesätöihin, mutta tulokset olivat olleet hyvin vähäiset. Vamlas ehdotti yhteistyötä asian ratkaisemiseksi. Ensimmäisestä työnantajatapaamisesta kuluin noin kaksi kuukautta ja oli tehty valinnat yhdeksän osatyökyisen nuoren palkkaamisesta. Sen jälkeen osatyökykyisiä kesätyöntekijöitä on palkattu noin 80 vuosina 2014–2019.
Yhteistyö työnantajan kanssa lähti etenemään normaalin rekrytoinnin perusajatuksen kanssa. Keskustelu alkoi, millaista osaamista tarvitaan, eikä niin että työnantajalle olisi alettu esitellä työntekijöitä. Tämän jälkeen tehtiin Melba arvioinnit työnantajan haluamista työtehtävistä eli mitä psykososiaalisia vaatimuksia työ sisältää. Loimme myös uuden työtehtävän työn muotoilun Ratko-menetelmällä. Työtehtävä oli vaatimuksiltaan sellainen, joka sopi monenlaisille tekijöille.
Kun työtehtävät olivat löytyneet ja arvioitu, mukaan yhteistyöhön tuli erityisammattioppilaitokset ja tuetun työllistämisen yksiköt. Heidän työvalmentajansa valikoivat mukaan sopivat työnhakijat. Työnhakijoille tehtiin Melba taitoarviointi ja näin saimme tietoa työnhakijan osaamisesta hakemaansa tehtävään. Työvalmentajia tai uraohjaajia oli mukana yhteensä 14. Vamlas hoiti kaiken koordinoinnin ja yhteydet työnantajaan päin. Tämä helpotti kaikkia osapuolia hallita rekrytointiprosessia, varsinkin työnantajan näkökulmasta. Työnhakijoille järjestettiin yhteinen rekrytointija haastattelutilaisuus.
Yhteistyöllä työnantajan rekrytointiosaaminen osatyökykyisten, vammaisten tai muiden erityisryhmien kohdalla on lisääntynyt, joka näkyy myös heidän normaaleissa rekrytointikäytännöissänsä huomioimalla yhdenvertaisemmin kaikkia työnhakijoita. Myös tieto työyhteisön monimuotoisuuden tuomista hyödyistä ja työvalmennuksen tuomista mahdollisuuksista on työnantajalla lisääntynyt. Suuri vaikutus on nuorten kohdalla, että he ovat saaneet työkokemusta ja onnistumisen tunteita, joka on auttanut heitä jatko-opinnoissa ja uusien työpaikkojen saamisessa.
Tapausesimerkki 2. Kevennetty työnkuva työkyvyn muutostilanteisiin: Toteutimme Ratko-menetelmällä yhdessä henkilöstön kanssa olemassa olevista työtehtävistä kevennetyn työnkuvan. Tavoitteena oli löytää kevennettyjä tehtäväkokonaisuuksia fyysisten tai muiden työkykyongelmien ratkaisuihin sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Toteutus tapahtui kahdessa työpajassa, joita fasilitoi Vamlasin työtekijä. Työpajaan osallistuivat työntekijät, esimiehet, jotka tuntevat työn sisällöt hyvin, sekä työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Työpajan tuloksena saatiin luotua tavoitteiden mukainen työkuva, jota on jatkossa tarkoitus myös hyödyntää työnantajan muissa toimipisteissä.
Työpajojen aikana kävimme myös keskustelua, että heidän työtehtävissänsä voisi myös työskennellä erilaisilla taidoilla ja työkyvyllä olevia ihmisiä. Työnantajalla toteutettiin myös IMBA työn fyysisten vaatimusten arviointi tehtävästä, jossa oli eniten poissaoloja ja työkyvyn fyysisiä haasteita. Arvioinnilla saimme näkyville kuormittavimmat yksittäiset tehtävät ja mihin kuormitus kohdistuu. Arvioinnin perusteella laadimme myös ehdotuksia millä keinoilla työtä voitaisiin keventää.
Arviointi käytiin läpi myös työntekijöiden, esimiesten, johdon ja työterveyslääkärin kanssa. Kokivat sen hyvin kattavaksi, yksityiskohtaiseksi ja hyödylliseksi. Arvioinnilla saadaan konkreettisesti näkyville kuormittavimmat kohdat, joka auttaa esim. työkykykeskusteluissa.
”Ratko-työpajakokemus oli erittäin positiivinen. Henkilökunnan aktiivinen osallistaminen omien työtehtäviensä analysointiin koettiin motivoivaksi ja sitouttavaksi. Saimme luotua Ratkossa hyvän työkalupakin mahdollisiin erityistilanteisiin ja näitä työkaluja voimme hyödyntää tulevaisuudessa eri yksiköissä sovelletusti.”
Heli Beckman, General Manager, Scandic Helsinki Aviacongress & Finland – Scandic Helsinki Aviapolis
Välityömarkkinoilla voidaan etsiä keinoja ihmisten työllistymiseen myös yritysyhteistyön kautta. Silloin kuin yritysten ja yksilöiden tarpeet tiedostetaan ja niitä pystytään sovittamaan yhteen, on mahdollista synnyttää pitkäaikaisia työsuhteita, joiden päälle yksilöiden on hyvä rakentaa elämäänsä. Keskeistä tällaisissa työmarkkinapalveluissa on se, että sekä yksilöt että yritykset saavat käytännön kokemuksia. Niiden kautta yksilöt saavat konkreettisen kuvan omien voimavarojensa riittävyydestä sekä osaamisestaan ja yritykset näkevät paremmin mahdollisuudet käyttää välityömarkkinoilla olevien työpanosta ja osaamista.
Esimerkki 2: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n työllistävä yritysyhteistyö edistää jatkotyöllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy tarjoaa vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville henkilöille työhönvalmennusta työkokeilun tai palkkatuetun työsuhteen aikana. Lisäksi ammattiosaamista voi päivittää palvelussuhteen aikana tutkinnon osia suorittamalla. ESR-rahoitteisen Hyvään Kierteeseen -hankkeen (2012–2014) aikana luotiin perusta työllistävälle yritysyhteistyölle. Kierrätyskeskus sopii työnantajien kanssa rekrytreffejä matalan kynnyksen työllistymistä varten. Yritykset voivat tulla Kierrätyskeskukseen esittelemään toimintaansa ja tarjolla olevia työpaikkoja. Kierrätyskeskuksella työkokeilun tai palkkatuetun työsuhteen loppupuolella olevat henkilöt pääsevät suoraan työhaastatteluihin rekrytreffien aikana. Työhönvalmentajan kanssa on ennen tilaisuuteen osallistumista luotu tai päivitetty cv, ja kyselty mahdollisista tulevista suunnitelmista.
Työkokeilun tai palkkatuetun työsuhteen aikana vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleva työnhakija on saanut kokeilla erilaisia töitä, sekä hänellä on olemassa realistinen kuva omista voimavaroistaan ja osaamisestaan. Tutkinnon osien suorittamisen myötä ammattitaito on ajan tasalla ja todennettu paperilla. Esimerkiksi AEL:n hallinnoiman, ESR-rahoitteisen Työssä oppien – Portti tulevaisuuteen -hankkeen kautta hankittu logistiikan tutkinnon osa auttoi jatkotyöllistymään logistiikka-alalle.
Esimiehen tapausesimerkki rekrytreffeistä kuljetusyksiköstä:
Kuljetusyksikössä järjestettiin keväällä 2019 rekrytreffit parin yrityksen kanssa. 20 kuljettajaa sai kuulla tulevista työmahdollisuuksista suoraan yritysten rekrytoivilta henkilöiltä. Yritysesittelyjen jälkeen halukkaat saivat osallistua henkilökohtaiseen työhaastatteluun saman tien. Työntekijät olivat hieman epäuskoisia mahdollisuutta kohtaan, koskeeko tämä todella heitä, onko heillä mahdollisuuksia päästä näihin esiteltyihin töihin. Työhönvalmentajan rohkaisemina muutama henkilö osallistui suoraan haastatteluihin ja sovittiin jatkosta. Myös Kierrätyskeskuksen esimiehillä on tavoite tukea henkilökunnan jatkotyöllistymistä. Kierrätyskeskuksessa on käytössä valmentava työote johdosta alkaen. Esimiehet saavat työnsä tueksi sekä sisäistä ja ulkopuolisten järjestämää koulutusta.
Käytäntö on vielä verraten nuori, mutta tavoitteena on luoda työllistävästä yritysyhteistyöstä talon tapa, jonka avulla edistetään jatkotyöllistymistä. Esimiehet ovat työhönvalmentajien lisäksi keskeisessä roolissa jatkopolkujen luomisessa. Vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä esimiehillä oli mahdollisuus osallistua Careerian järjestämään Valmentava ohjaaja -koulutukseen.
Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019