Kynnyksettömät palvelut (matalan kynnyksen palvelut) ovat palveluita, joihin ihminen pääsee mukaan työmarkkinoiden ulkopuolelta ja yhteiskunnan marginaaleista. Tavoitteena on tukea osallistumista, aktiivisuutta ja elämänhallintaa. Kynnyksettömät palvelut eivät edellytä mitään palvelusopimusta osallistujien kanssa. Jos kynnyksettömiin palveluihin osallistutaan strukturoidun palvelun kautta, on usein kyseessä sosiaalinen kuntoutus. Kynnyksettömään palveluun osallistuminen ei lähtökohtaisesti edellytä sitoutumista, vaan osallistuminen perustuu henkilökohtaiseen tilanteeseen ja omaan motivaatioon.
Sosiaalinen kuntoutus tarjoaa apua elämänhallinnan tasapainottamiseen sekä osallisuuden kasvattamiseen. Esimerkiksi sosiaalityö ja -ohjaus ovat sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. Sosiaalinen kuntoutus keskittyy elämänhallinnan tukemiseen ja arjen toiminnoissa suoriutumiseen. Päämääränä sosiaalisessa kuntoutuksessa on vastata voimavaroihin liittyviin tarpeisiin. Voimavaroja kasvatetaan tukemalla sosiaalista toimintakykyä, syrjäytymisen ehkäisemisellä sekä osallisuutta lisäämällä. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on etenkin nuorten kohdalla löytää jatkopolkuja yksilökohtaisen harkinnan mukaisesti, kuntoutukseen, työkokeiluun, työpajaan tai töihin. (ks. Sosiaalihuoltolaki, Sosiaalinen kuntoutus, THL.)
Esimerkki 1: Helsingin Vieraskoti ry:n yhteisöruokailu
Sininauhaliiton ESR-rahoitteisen Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen yhteistyötahossa Helsingin Vieraskodilla on yhteisöruokailujen ympärille muotoutunut monenlaisia pienimuotoisia työtehtäviä. Yhteisöruokailussa on monta vaihetta, joten työtehtäviä on tilanteen ja yksilöllisen kyvykkyyden mukaan mahdollista jakaa niin, että kaikki voivat osallistua ja kokea onnistumisia. Yhteisöruokailun ympärille rakentuu muitakin työtehtäviä, kuten ruuan kuljetus-, lajittelu- ja säilömistehtäviä, joten osaamista ja kyvykkyyttäkin toiminnassa tarvitaan. Toimintaan mukaan voivat tulla mukaan kaikki asiointikuntoiset ihmiset. Työtehtävien toteuttamiseen saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen.
Yhteisöruokailuun osallistuvat kokevat tärkeäksi sen, että päivissä on jotain järkevää tekemistä. Osallistuminen ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen on vaikuttamista omaan arkeen ja se koetaan mielekkääksi. Osallistujat ovat todenneet, että mielekkään tekemisen myötä tarve esimerkiksi päihteiden käytölle vähenee.
Yhdessä tekeminen muotoutuu yhteiseksi hyväksi ja sen puolesta ollaan valmiit tekemään töitä jatkossakin. Samalla opitaan työelämän pelisääntöjä ja ymmärretään oman panoksen merkitys. Moni hyötyy myös aidosta, välittömästä positiivisesta palautteesta, jota toiminnan kautta on mahdollista saada. Itsetunto vahvistuu onnistumisien myötä. Yksinäisyyden tunteet lievittyvät yhteisöllisyyden ja osallisuuden myötä.
”On niin siistiä, kun meillä on näitä yhteisöllisiä juttuja, että me niinku saadaan ihan oikeesti olla osallisia tän talon toimintaan. Ihan mahtavaa, et tää yhteisöllisyys on lisääntynyt näin paljon. ”
Yhteisöruokailuun osallistunut
Kynnyksettömät palvelut tarjoavat osallisuutta työmarkkinoiden ulkopuolella oleville ihmisille. Järjestöt ovat tärkeässä roolissa tarjotessaan osallisuuden mahdollisuuksia henkilöille, jotka saattavat olla muiden verkostojen ja kontaktien ulkopuolella. Osattomuuteen linkittyy yksinäisyyden kokemus toisin sanoen sosiaaliset kanssakäymiset ovat vähentyneet. Erityisesti ne henkilöt, joilla on alentunut terveys tai kaventuneet sosiaaliset verkostot ovat vaarassa ajautua yhteiskunnallisen osattomuuden tilaan ja yhteiskunnan marginaaleihin. Toimintakyky ja voimavarat ovat vaarassa heikentyä oleellisesti. Kynnyksettömät palvelut keskittyvät kasvattamaan kohderyhmän voimavaroja. Tavoitteena on elämänhallinnan ja elämässä kannattelevien päämäärien tukeminen.
Esimerkki 2: Etsivä nuorisotyö
Etsivä nuorisotyö tukee alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen, työelämän tai palveluiden ulkopuolella. Yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa nuorella on mahdollisuus kerätä tietoa ja taitoja sekä sellaista sosiaalista pääomaa, joilla suunnata kohti aikuisuutta. Etsivää nuorisotyötä ohjaa nuorisolaki.
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on synnyttää sisäistä motivaatiota sekä asettaa yhdessä nuoren kanssa tavoitteita. Etsivä nuorisotyö edistää nuoren kasvua ja itsenäistymistä ja tukee jatkopoluille kiinnittymistä. Etsivässä nuorisotyössä nuori huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja yhteistyötä nuoren hyväksi tehdään monialaisesti. Etsivä nuorisotyö tukee nuorta ja toimii rinnalla kulkijana, mutta ei tee päätöksiä tai toimi nuoren puolesta. Yhteistyö perustuu luottamukseen.
Vuonna 2018 etsivän nuorisotyön ohjauksessa oli noin 19 700 nuorta. Nuorten tyypillisiä elämäntilanteita etsivän nuorisotyön piiriin tullessa ovat työttömyys, keskeyttämisvaarassa olevat tai keskeytyneet opinnot, sosiaaliturvan varassa eläminen ja/tai palveluiden ulkopuolella oleminen. Etsivässä nuorisotyössä nuoria ohjataan tarvitsemiinsa palveluihin, yleisimmin ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, toimeentuloon liittyviin palveluihin ja mielenterveyspalveluihin sekä koulutuspaikan hakemiseen. Suomessa toimii yli 500 etsivää nuorisotyöntekijää. Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus tukee ja kehittää etsivää nuorisotyötä, ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry toimii etsivän nuorisotyön kattojärjestönä.
Tapausesimerkki 1: Etsivä nuorisotyö Kannuksessa. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevassa 5 700 asukkaan Kannuksessa toimii kaksi etsivää nuorisotyöntekijää kunnan vapaa-ajanpalveluiden alaisuudessa. Nuoret ovat ohjautuneet etsivään nuorisotyöhön pääasiassa sosiaalitoimen ja työhallinnon kautta sekä itse yhteyttä ottamalla.
Kannuksessa on paljon nuoria, joilla on jo moniammatillisen tuen tarpeita, mutta palveluita on heikosti saatavilla. Pulaa on erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, ja lisäksi tarvittaisiin nuorille suunnattua tuettua asumista ja päivätoimintaa. Myös pitkät välimatkat ja heikot kulkuyhteydet ja tuovat haasteita nuorten asioiden hoitamiseen, ja TE-palveluiden rakennemuutokset ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Kun palveluita ei löydy omasta kunnasta, niiden tavoittamiseksi täytyy tehdä suunnitelmallista yhteistyötä. Yhteistyökumppanit ovatkin löytäneet etsivän nuorisotyön yhdeksi tukitoimeksi kannuslaisten nuorten auttamiseksi. Keskeisessä roolissa nuoren jatkopoluttamisessa toimii nuorten työpaja Kannukset, joka sijaitsee etsivän nuorisotyön kanssa samoissa tiloissa.
Kunnasta löytyy myös nuorten aikuisten kohtaamispaikka Noppa, jossa toimii kahtena päivänä viikossa Ohjaamo-piste. Kannuksen etsivän nuorisotyön keskeisiä tehtäviä ovat mm. toimeentuloon ja asumiseen liittyvien asioiden hoitaminen yhdessä nuoren kanssa, arjen asioissa ja viranomaisasioinnissa tukeminen, lääkärikäynneillä tukena oleminen ja hoitoneuvotteluihin, kuntoutussuunnitelma- ja aktivointisuunnitelmapalavereihin osallistuminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, opinnoissa tukeminen ja opiskeluihin liittyvien asioiden selvittely nuoren ja oppilaitoksen kanssa sekä työkokeilupaikan tai työpaikan etsimisessä ja siihen kiinnittymisessä tukeminen yhteistyössä työpajan yksilövalmentajan ja työnantajan kanssa.
Tapausesimerkki 2: Nuori etsivässä nuorisotyössä. Ensimmäinen yhteydenotto etsivään nuorisotyöhön tuli syyskuussa 2016 ammatillisesta oppilaitoksesta, nuori oli keskeyttänyt opinnot. Etsivä nuorisotyö on yhteydessä nuoreen, mutta nuori ei koe tarvetta yhteistyöhön. Nuorella on kontakti psykiatrian aluepoliklinikalle. Etsivä nuorisotyöntekijä kannustaa olemaan häneen yhteydessä, jos nuori kokee tarvetta pohtia elämäntilannettaan etsivän kanssa.
Heinäkuussa 2018 nuori on itse yhteydessä etsivään. Nuori oli keskeyttänyt toistamiseen opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Nuori oli ollut puoli vuotta sairaslomalla, ja ainoa toimenpide tänä aikana oli käynnit 1 krt / kk psykiatrisella sairaanhoitajalla. Nuori toivoo tukea, että saisi elämänsä raiteilleen ja voisi myöhemmin valmistua alalle, joka häntä kiinnostaa. Etsivä nuorisotyöntekijä tapaa nuorta: keskustelee, tukee, ohjaa ja tsemppaa. Aloitetaan yhdessä nuoren asioiden selvittely: koulusta eroaminen, työttömäksi ilmoittautuminen, toimeentuloasiat Kelassa ja ajan varaaminen psykiatriselle sairaanhoitajalle, jonne etsivä lähtee nuoren pyynnöstä mukaan. Nuori toivoo pääsevänsä nuorten työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan. Tavataan yhdessä aikuissosiaalityöntekijää, jonka kanssa selvitellään työpajalle pääsyä. Tapaamisesta viikon päähän saadaan aika monialaiseen verkostotapaamiseen, jossa paikalla ovat TE-palvelut, sosiaalityö, nuorten työpajan yksilövalmentaja ja etsivä nuorisotyöntekijä sekä nuori. Tapaamisessa tehdään kolmen kuukauden sopimus kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta työpajalla syyskuussa 2018. Nuori on työpajalla yhdeksän kuukautta, ja sinä aikana hän hakee ja saa opiskelupaikan.
Kesän 2019 aikana on nuori saanut etsivältä tukea opiskelujen aloittamiseen liittyvissä asioissa. Nuoren toiveesta etsivä pitää nuoreen yhteyttä edelleen satunnaisesti, ainakin kerran kuukaudessa. Yhteydenpito jatkuu, kunnes nuori toisin toivoo.
Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019