Hyvinvointi ja terveys
Määrätietoisella hyvinvointi- ja terveyspolitiikalla lisätään toimintakykyä ja vähennetään terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Järjestöt tukevat kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä, mikä on merkittävää ihmisten terveyttä tukevaa työtä.
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista. Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja […]
Hyvinvointi ja terveys päätöksenteossa
Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää vain pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Hyvinvointi ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa. Hyvinvointijohtamisen välineitä ovat hyvinvointikertomus suunnittelun ja seurannan välineenä, hyvinvointi-indikaattorit, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi, laatusuositukset. Valtakunnallisella tasolla terveyden ja hyvinvoinnin politiikkarakenteisiin sisältyvät lait, asetukset, strategiat, ohjelmat. […]
Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyn pakko
Ylisukupolvisella huono-osaisuudella tarkoitetaan vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lapsilleen. Perheiden ja yksilöiden tasolla huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju muodostuu muun muassa geneettisten, biologisten, psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (THL) Ylisukupolvinen huono-osaisuus voi ilmetä heikkoina voimavaroina elämän eri alueilla sekä sosiaalisina ongelmina, mikä on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Eriarvoisuuden kehittyminen alkaa usein jo ennen syntymää ja kertyy […]
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sektorirajat ja valtioiden rajat ylittävää toimintaa
Terveyden edistämisen päämääränä on ihmisten terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tärkeässä roolissa ovat terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin, elinoloihin ja ympäristöön vaikuttaminen sekä palveluiden toimivuus ja saatavuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein parina. Tämä kertoo siitä, että toiminta on laaja-alaista sektorirajat ylittävää, kaikkia hallinonaloja koskevaa vaikuttamista. Toiminta […]
Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa. Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen […]
Ajankohtaisissa
“Elämmekö nykyisin pidempään – vai kuolemmeko pidempään?”
Kymmenisen vuotta sitten istuin eräässä seminaarissa kuuntelemassa asiantuntija-alustuksia väestöennusteista ja palvelurakenteista, kun joku esitti sen – kysymyksen, jota olen pohtinut siitä lähtien. ”Elämmekö me nykyisin pidempään, vai kuolemmeko me pidempään?” Tuohon vuosia sitten esitettyyn kysymykseen kiteytyy kovin paljon tässäkin ajassa kiinni olevaa, oleellista ja tärkeää. Minkälaista on hyvä elämä? Tulemmeko kuulluiksi? Saammeko apua, kun sitä […]
Vahva-verkosto kokoontuu
SOSTE, Helsinki
SOSTE koordinoi vanhustyön ja ikääntyvien parissa työskentelevien verkostojen yhteisen VAHVA-verkoston toimintaa.
Ökande psykiskt illamående kräver en kursändring
År 2018 orsakade störningar i den psykiska hälsan och beteendet för första gången flest sjukpenningdagar av alla sjukdomskategorier. Det året betalades sjukpenning på grund av psykiska orsaker i totalt över 4,6 miljoner dagar (pdf). Det innebär en ökning på nästan 7 procent jämfört med 2017. Efter en längre nedåtgående trend ökade också sjukpensioneringarna igen år 2018. […]
Potilasnäkökulma vahvistuu terveydenhuollossa
Potilaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on edellytyksenä sekä hoidon että palvelujärjestelmän kehittämiselle. Kun potilaiden kokemusasiantuntemusta esimerkiksi sairauden vaikutuksista elämänlaatuun ja arkipärjäämiseen hyödynnetään, hoitoa ja palveluja voidaan kehittää paremmiksi ja oikea-aikaisemmiksi. Länsi- ja Keski-Euroopassa tämä on tiedostettu jo pitkään ja asiaan ollaan havahtumassa myös Suomessa. Tänä keväänä esimerkiksi Fimea ja Duodecim ovat jo ilmoittaneet lisäävänsä potilas- […]