Hyvinvointi ja terveys
Määrätietoisella hyvinvointi- ja terveyspolitiikalla lisätään toimintakykyä ja vähennetään terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Järjestöt tukevat kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä, mikä on merkittävää ihmisten terveyttä tukevaa työtä.
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista. Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja […]
Hyvinvointi ja terveys päätöksenteossa
Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää vain pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Hyvinvointi ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa. Hyvinvointijohtamisen välineitä ovat hyvinvointikertomus suunnittelun ja seurannan välineenä, hyvinvointi-indikaattorit, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi, laatusuositukset. Valtakunnallisella tasolla terveyden ja hyvinvoinnin politiikkarakenteisiin sisältyvät lait, asetukset, strategiat, ohjelmat. […]
Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyn pakko
Ylisukupolvisella huono-osaisuudella tarkoitetaan vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lapsilleen. Perheiden ja yksilöiden tasolla huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju muodostuu muun muassa geneettisten, biologisten, psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (THL) Ylisukupolvinen huono-osaisuus voi ilmetä heikkoina voimavaroina elämän eri alueilla sekä sosiaalisina ongelmina, mikä on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Eriarvoisuuden kehittyminen alkaa usein jo ennen syntymää ja kertyy […]
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sektorirajat ja valtioiden rajat ylittävää toimintaa
Terveyden edistämisen päämääränä on ihmisten terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tärkeässä roolissa ovat terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin, elinoloihin ja ympäristöön vaikuttaminen sekä palveluiden toimivuus ja saatavuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein parina. Tämä kertoo siitä, että toiminta on laaja-alaista sektorirajat ylittävää, kaikkia hallinonaloja koskevaa vaikuttamista. Toiminta […]
Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa. Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen […]
Ajankohtaisissa
Sosiaalialan työ – ihmisoikeustyötä parhaimmillaan
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa sosiaalinen hyvinvointi nähdään yhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena. Tämän perusteella voisi olettaa, että sosiaalialan asiantuntijoiden ja tutkijoiden viesti alkaa vihdoin mennä perille: Hyvinvointi ei ole vain terveyttä. Se on myös osallisuutta, itsekunnioitusta ja toimintamahdollisuuksia. Se on elämänhallintaa, arvokasta elämää ja luottamusta tulevaan. Ihmisten hyvinvoinnin tukeminen on sosiaalihuollon keskeinen tehtävä. Siksi palvelujärjestelmää pitää uudistaa […]
Sote-järjestöt & Agenda 2030: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä
Pohdin toisena vuonna peräkkäin vuoden aluksi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteita, kuten eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä. Pari vuotta sitten en osannut ajatella, kuinka monin tavoin ne voisivat työhöni linkittyä, kun työnkuvaani kuuluvat eriarvoisuuskysymykset. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita ja kaikkien, myös yksittäisten kansalaisten ja järjestöjen on ponnisteltava niiden eteen, vaikka valtioilla on niiden […]
Terveyden edistämisen verkosto järjestöille?
Useat järjestöt tekevät terveyden edistämistyötä joko pääasiallisena tehtävänään tai satunnaisesti. Samalla moni pohtii samoja terveyden edistämiseen liittyviä haasteita: mikä on tällä hetkellä paras tapa tehdä terveyden edistämistä väestötasolla, millainen viestintä toimii parhaiten minkäkin kohderyhmän osalta, mistä löytää rahoitus, miten osoittaa toiminnan tulokset ja vaikutukset tai olisiko terveyden edistämisen osalta löydettävissä toimivia kumppanuuksia. Näitä ja monia […]
Vanhemman ja nuoren yhteinen aika ei vaadi ihmetekoja
Näin joulun lähestyessä monet odottavat rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Se, että vanhemmat pysähtyvät arjen kiireistä olemaan läsnä ja keskustelemaan nuoren kanssa, on monelle nuorelle juuri sitä, mitä hän kaipaa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavan Friends-ohjelman tiimi haastatteli nuoria Aseman Lapset ry:n ylläpitämässä nuorisokahvilassa ”Parasta on kun ei oo mihinkään kiire, katotaan joku leffa tai uutiset […]