Hyvinvointi ja terveys
Määrätietoisella hyvinvointi- ja terveyspolitiikalla lisätään toimintakykyä ja vähennetään terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Järjestöt tukevat kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä, mikä on merkittävää ihmisten terveyttä tukevaa työtä.
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista. Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja […]
Hyvinvointi ja terveys päätöksenteossa
Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää vain pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Hyvinvointi ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa. Hyvinvointijohtamisen välineitä ovat hyvinvointikertomus suunnittelun ja seurannan välineenä, hyvinvointi-indikaattorit, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi, laatusuositukset. Valtakunnallisella tasolla terveyden ja hyvinvoinnin politiikkarakenteisiin sisältyvät lait, asetukset, strategiat, ohjelmat. […]
Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyn pakko
Ylisukupolvisella huono-osaisuudella tarkoitetaan vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lapsilleen. Perheiden ja yksilöiden tasolla huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju muodostuu muun muassa geneettisten, biologisten, psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (THL) Ylisukupolvinen huono-osaisuus voi ilmetä heikkoina voimavaroina elämän eri alueilla sekä sosiaalisina ongelmina, mikä on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Eriarvoisuuden kehittyminen alkaa usein jo ennen syntymää ja kertyy […]
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sektorirajat ja valtioiden rajat ylittävää toimintaa
Terveyden edistämisen päämääränä on ihmisten terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tärkeässä roolissa ovat terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin, elinoloihin ja ympäristöön vaikuttaminen sekä palveluiden toimivuus ja saatavuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein parina. Tämä kertoo siitä, että toiminta on laaja-alaista sektorirajat ylittävää, kaikkia hallinonaloja koskevaa vaikuttamista. Toiminta […]
Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa. Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen […]
Ajankohtaisissa
Arbetsvälmående byggs upp tillsammans
Förbundens anställda går gärna till jobbet. Det här framkommer i kartläggningen av hur anställda inom finlandssvenska förbund och centralorganisationer mår på jobbet. Hösten 2018 har en omfattande kartläggning utförts av Psykosociala förbundet och Svenska studieförbundet. Anställda inom de finlandssvenska förbunden upplever att det arbete de gör är samhälleligt viktigt och intressant. Även upplevelsen av att nå personliga målsättningar i sitt arbete ökar på personliga motivationsfaktorer. Kartläggningen visar att förbundsanställda finner arbetet meningsfullt och engagerande, trots belastningar på grund av tidspress och högre redovisningskrav. Yttre belöningar som lön förmåner, karriärutveckling och prestige kan […]
Turvalliset arkirutiinit ja jaetut ilon hetket suojaavat lapsen mieltä
Riittävään lepoon, terveelliseen ravintoon, liikuntaan sekä mielekkääseen vapaa-aikaan panostamalla tuetaan lapsen fyysistä terveyttä mutta myös psyykkistä hyvinvointia. Terveelliset elämäntavat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Päivän rytmi, rutiinit ja myönteinen vuorovaikutus arjessa luovat turvallisuutta ja tasapainoa lapsen elämään. Ne myös suojaavat hyvinvointia yllättävien kriisien ja vastoinkäymisten keskellä. Jokapäiväiset valinnat vaikuttavat tunteisiin ja tunteiden säätelyyn. Väsyneenä ja ilman […]
Keppiä vai porkkanaa, tietoisesti vai salaa, suoraan vai välillisesti – monipuoliset keinot ovat avain vaikuttavuuteen
Kun kaupungin katukuvaan ilmestyy kaupunkipyöriä, se on tuuppaus kohti ilmastoystävällisempää ja liikunnallisempaa elämää. Kun epäterveellistä ruokaa verotetaan terveellistä korkeammin, se on sääntelyä, joka toimii kuin läimäys – vaikkakin hyvää tarkoittava sellainen. Kun kauppakeskuksia kehitetään nuorten hyvinvointia tukevaksi ympäristöksi, on se halaamista kieltojen sijaan. Ajoittain silmään osuu keskustelua ja kommentteja siitä, mitä pitäisi tehdä ja millaisia […]
Holhousyhteiskunta terveyden asialla
Onko yhteiskunnalla oikeus valita yksilön puolesta? Loukkaako holhousyhteiskunta ja paternalismi yksilön vapautta? Jäin pohtimaan näitä kysymyksiä, koska osallistuin muutama viikko sitten Norjassa pidettyyn konferenssiin. Tapahtuman otsikkona oli ”Implementing Health Promotion in the Life Course – User Involvement in Practice and Research”, ja eräässä työryhmässä keskusteltiin juuri paternalismista terveyden edistämisessä. Paternalismi näyttäytyy suomalaisessa yhteiskunnassa monin tavoin: […]