Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava syksyn budjettiriihessä
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet tällä hallituskaudella erittäin mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia ollaan leikkaamassa vaalikauden aikana peräti 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. On selvää, että näin massiivisten leikkausten myötä katoaa valtava määrä sote-järjestöjen auttamistyötä.
Sote-järjestöjen tavoitteet syksyn budjettiriiheen ja säädösvalmisteluun
- Kevään kehysriihessä päätetty 50 miljoonan euron lisäleikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksiin on peruttava.
- Hyvinvointialueille kohdennettua sote-järjestöjen rahoituksen käyttöönottoa on lykättävä vuodella ja siihen tarkoitetut 25 miljoonaa euroa on maksettava vielä vuonna 2027 STEA-avustuksina.
- Lahjoitusvähennyksestä on tehtävä hallinnollisesti kevyt ja henkilöverotuksen lahjoitusvähennyksen alaraja on asetettava 240 euroon.
- STEAn on julkaistava järjestökohtainen ohjeellinen avustussuunnitelma viimeistään alkusyksyllä, jotta toimintaa voidaan tarvittaessa sopeuttaa mahdollisimman hallitusti.
- Avustusjärjestelmää on yksinkertaistettava. Avustukset tulee myöntää isompina kokonaisuuksina.
Avustuksia koskeva päätöksenteko poikkesi nyt oleellisesti aiemmista
SOSTEblogi | 7.4.2026
Kun tarkastuspisteet ohitetaan – mikä STEA-avustuksia koskevassa päätöksenteossa muuttui?
Patrik Metsätähti, juristi
Avustusasetusta on muutettava – tässä konkreettisia esityksiä!
Sote-järjestöjen valtionavustuskriteereitä uudistetaan ja sen tavoitteena tulisi olla järjestelmä, joka vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä, tukee vaikuttavaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, vähentää järjestöjen hallinnollista taakkaa sekä mahdollistaa julkisten varojen tarkoituksenmukaisen käytön.
- Avustettavan toiminnan määritelmää on tarkennettava
- Avustuskokonaisuudet tulee olla ehjempiä
- Omaa varainhankintaa tulee edistää
- Avustettuun toimintaan kohdistettava lisärahoitus ei saa vähentää myönnettyä avustusta
- Merkittävät STEA-avustuspäätökset tuotava raha-asiainvaliokuntaan
Järjestöleikkaukset tulevat kalliiksi
Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista tukea ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään.
Sote-järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat lisäleikkaukset peruttava
SOSTE vastustaa STEA-avustuksiin tehtäviä leikkauksia ja vaatii 50 miljoonan lisäleikkauksen perumista ja hyvinvointialueiden kautta jaettavan järjestörahoituksen myöhentämistä vuodelle 2028. Jos leikkaukset kuitenkin toteutetaan, ne täytyy toteuttaa tavalla, joka minimoi sote-järjestöjen toiminnalle aiheutuvat vahingot ja mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen ja kehittämisen leikkausten asettamissa raameissa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa
Sote-järjestöt ovat hyvinvointialueiden keskeisiä kumppaneita. Järjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään.
Sote-järjestöt ovat kehittäneet suomalaista yhteiskuntaa vuosikymmeniä, lue miten!
SOSTEblogi | 11.5.2026
Sote-järjestöjen innovaatiot ovat muuttaneet Suomea – ja kiinnostavat maailmalla
Kaarina Tamminiemi, SOSTEn erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittavat ihmisen koko elämän kirjon
Valtionavustuksilla toteutetaan vuosittain yli 10 miljoonaa kohtaamista, joissa tarjotaan tukea muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmiin, kriiseihin ja vakaviin sairastumisiin. Sote-järjestöt tavoittavat ihmisiä, jotka ovat vaarassa tai jo pudonneet kaikkien muiden turvaverkkojen ulkopuolelle.
Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää järjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen.
SOSTEn barometri
Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea
Sote-järjestöjen toiminnan kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia, muistisairaita ja kaikkien heidän läheisiään.
- Sote-järjestöjen valtionavustukset ollaan puolittamassa vain muutamassa vuodessa – tämä ei käy!
- Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta.
- Sote-järjestöjen työ säästää julkisia menoja.
- Hyvinvointialueiden kautta kanavoitava rahoitusmalli on otettava käyttöön vasta vuonna 2028.
- Järjestöjen avustusten käyttöä valvotaan ja tuloksellisuutta mitataan tarkasti.
Q&A
Järjestöleikkauksia perustellaan usein virheellisillä ja hatarilla väitteillä
Onko STEA-leikkauksia tehty kohtaavaan työhön ja näkyvätkö leikkausten vaikutukset ihmisille? Voivatko sote-järjestöt tehdä valtionavustuksilla edunvalvontaa ja vaikuttamista? Pitääkö STEA-avustuksia myöntää ja valvoa tiukemmin ja pitääkö niiden käytöstä kertoa vielä avoimemmin? Onko leikkauksia pakko tehdä, koska julkisen talouden tilanne on niin heikko?
Miten STEA-avustukset ovat laskeneet hyvinvointialueittain ja mitä lisäleikkaukset tarkoittaisivat?
STEA-avustuksista 46,3 % eli noin 126 miljoonaa euroa, myönnetään hankkeille, joille on ilmoitettu jokin rajattu maantieteellinen alue. Jos vuodelle 2027 suunniteltu leikkaus toteutettaisiin tasasuuruisena 30,6 prosentin leikkauksina alueelliseen rahoitukseen, maantieteellisesti kohdennettujen avustusten määrä supistuisi 126 miljoonasta eurosta 88 miljoonaan euroon. Leikkaus olisi suhteellisesti suurin Itä-Suomessa, Lapissa, Vantaa-Keravalla ja Keski-Pohjanmaalla, jotka ovat tällä hetkellä suurimmat STEA-avustuksia saavat hyvinvointialueet.
Hyvinvointialueiden sote-järjestöavustuksissa on valtavia alueellisia eroja
Hyvinvointialueittain sote-järjestöjen työhön eniten panostaa Pirkanmaa, joka on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohella selkeästi kasvattanut myönnettyjä avustuksia.
Mitä hyvinvointialueiden kautta kanavoitavassa sote-järjestörahoituksessa tulee huomioida?
Uusi hyvinvointialueiden kautta kanavoitava sote-järjestörahoitus ei saa korvata nykyisiä hyvinvointialueiden myöntämiä järjestöavustuksia. Lisäksi rahoitus pitää rajata vain sote-järjestöille ja hyvinvointialueen tarpeen on ohjattava rahoituksen käyttöä.
STEA-avustuksia on leikattu kaikesta toiminnasta – myös kohtaavasta toiminnasta
Lähde: STEA
On selvää, että näin massiivisten leikkausten myötä katoaa valtava määrä sote-järjestöjen auttamistyötä.
Vertti Kiukas, SOSTEn pääsihteeri
STEA-leikkaukset johtaneet irtisanomisiin ja toimintojen lopettamiseen
SOSTEn kyselyt osoittavat STEA-avustusleikkausten rajut seuraukset: vuonna 2026 leikkauksia kohdanneista järjestöistä kolmanneksella on käynnissä henkilöstön irtisanomisia ja yli puolella toimintaa on supistettu. Vertaistoimintaa, kohtaamispaikkoja ja neuvontapalveluja on lakkautettu. Avun supistuessa hyvinvointialueiden palveluntarve kasvaa — ja lasku maksetaan julkisesta taloudesta. Viime vuonna peräti 71 prosenttia leikkauksia kohdanneista järjestöistä arvioi, että leikkaukset eivät kohdistuneet oikein, yleisimpänä leikkausperusteena on epäselvä ”muu syy”, jota ohjaa suoraan myös ministerin poliittinen linjaus.
Tutustu SOSTEn kyselytutkimuksiin STEA-avustusten leikkausten vaikutuksista kahdelta eri vuodelta.
Sote-järjestöleikkauksista johtuvat irtisanomiset syövät kolmanneksen tavoitelluista säästöistä
Irtisanomisten aiheuttamat menetetyt verotulot ja kasvavat etuusmenot syövät yli kolmanneksen tavoitelluista säästöistä. Ja vapaaehtoistoiminnasta menetetään samalla iso siivu. Sote-järjestöleikkaukset eivät yksinkertaisesti ole järkevä säästötoimenpide.
Vertti Kiukas
SOSTEn pääsihteeri
Vaikuttamistyö kuuluu järjestöjen perustehtävään
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävä ei ole vain kohdata ja auttaa ihmisiä, vaan myös välittää kohtaamistyössä kertynyttä tietoa päättäjille. Järjestöjen vaikuttamistoiminta auttaa tunnistamaan ongelmia, ehkäisemään niitä ennalta ja tukee parempaa päätöksentekoa. Vaikuttamistyön heikentäminen johtaa huonompaan tietopohjaan ja heikompiin päätöksiin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuovat erilaisten ihmisten ääntä päätöksentekoon
Järjestöt vahvistavat osallisuutta sekä lisäävät sisäistä turvallisuutta. Järjestöt välittävät kohtaamisissa syntynyttä kokemustietoa, innovaatioita ja ratkaisuja päätöksentekoon, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa myös taloudellisesti ja lisäävät yhteiskunnallista luottamusta.
Ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ lepää Suomessa sote-järjestöjen harteilla
Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil Oy ovat todenneet, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöjen toiminnalle korvaajaa. On selvää, että näin massiivisten leikkausten myötä katoaa valtava määrä sosiaali- ja terveysjärjestöjen auttamistyötä.
Faktoja sote-järjestöistä
- Suomessa on noin 8 700 sosiaali- ja terveysalan järjestöä.
- Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista.
- STEA-avustusta sai 686 järjestöä vuonna 2026.
- STEA-avustuksella työskenteli järjestöissä 8 792 työntekijää vuonna 2024 (noin 5 526 henkilötyövuoden verran).
- Pääosa järjestöistä on rekisteröityjä yhdistyksiä, mutta sote-järjestöihin voidaan lukea myös alan säätiöt ja Suomen Punainen Risti.
Epävarmoina aikoina todellinen turvallisuus syntyy lähimmäisestä välittämisestä katsomatta meitä erottavia tekijöitä ja korostamalla ihmisyyttä.
Kari Välimäki, SOSTEn valtuuston puheenjohtaja
Mediasta poimittua
16.3.2026 | Sosiaali- ja teveysministeriö
Annakaisa Iivari, Yhteisöt ja toimintakyky -osaston osastopäällikkö
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ on tärkeä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa
9.4.2026 | Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
Minna Korkiakoski-Västi, toimitusjohtaja
Marko Korhonen, H23-verkoston puheenjohtaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua
10.4.2026 | Kuntaliitto
Minna Karhunen, toimitusjohtaja
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja
Timo Reina, varatoimitusjohtaja
Kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa
29.4.2026 | Yle, Politiikkaradio
Minna Kivipelto, Jyväskylän yliopisto, sosiaalityön työelämäprofessori
Sanna Aunesluoma, Hyvinvointiala Hali, toimitusjohtaja
Antti Pilke, toimittaja
Sote-järjestöjen leikattu maailma: Kostaako perussuomalaiset hallituksen kriitikoille?
20.5.2026 | Kirkkonummen Sanomat
Johanna Artola
Järjestöjen tarjoamien neuvonta- ja muiden palveluiden päättymiseen kannattaa varautua jo nyt
16.6.2026 | Lääkärilehti
Anni Teppo
Sairaalat puolustavat järjestöjä – leikkaukset riski myös terveydenhuollolle
Ole aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa!
Vahva kansalaisyhteiskunta lisää luottamusta
SOSTE kanavoi kansalaisyhteiskunnan viestejä polittiseen päätöksentekoon. Vuoden 2027 eduskuntavaalitavoitteiden teemana on Ehjä Suomi.
Suomea koettelevat yhtä aikaa taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset haasteet. Turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja monista tulevaisuus tuntuu epävarmemmalta kuin pitkään aikaan. Tutkimusten mukaan myös luottamus yhteiskuntaan ja sen instituutioihin on heikentynyt.
Järjestöt vahvistavat osallisuutta ja lisäävät uskoa tulevaan. Järjestöjen vakaammat resurssit turvaavat niiden työn jatkuvuuden ja ehkäisevät ihmisten ongelmien kasaantumista, mikä vähentää myös yhteiskunnan kustannuksia.
SOSTEn ajankohtaisia sisältöjä liittyen kansalaisyhteiskuntaan
-
STEA-avustuskriteerejä on muutettava ja avustusleikkauksia kohtuullistettava
-
SOSTEn selvitys: Sote-järjestöleikkauksista johtuvat irtisanomiset voivat syödä jopa yli kolmanneksen tavoitelluista säästöistä
-
SOSTE käynnistää muutosneuvottelut STEAn muuttuneiden avustuskriteerien vuoksi
-
Kun sote-järjestöiltä viedään rahat, viedään myös kansalaisten ääni
-
SuomiAreena on taas Porissa – tutustu sote-järjestöjen tilaisuuksiin
-
Toimiva demokratia tarvitsee kriitikoita ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa
-
Uudet avustuskriteerit tyrmistyttävät – sote-järjestöt aiotaan leikata hiljaisiksi
-
Toimiva kansalaisyhteiskunta on liberaalin demokratian kulmakivi ja yhteiskunnan vakauttaja
-
Luottamus koetuksella – järjestöjen rooli sosiaalisen pääoman turvaajina
Etsitkö jotain muuta?
Valitse aihetunniste alta, ja listaamme sisällöt joista olet kiinnostunut.
asiakasmaksut Asunnottomuus digitalisaatio Eduskunta EU Hyvinvointialue Järjestöbarometri järjestöristeily kehysriihi Kunta köyhyys leikkaukset mielenosoitus OnneksiOnJoku Sosiaalibarometri sosiaalihuolto sosiaaliturva SOSTE Sote-uudistus Turvallisuus turvattomuus työkyvyttömyys