SOSTEn julkaisu: Hyvinvointitaloudessa eteenpäin

Hyvinvointitalous ja ekologinen jälleenrakennus – ilmastotoimet ja luonnon monimuotoisuuden suojelu hyvinvointi-investointeina

Ansku Holstila
julkaistu 9.3.2021

Ansku Holstila toimi SOSTEn ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen erityisasiantuntijana kirjan kirjoittamisen aikaan. Hän on työskennellyt ilmastokysymysten parissa myös Greenpeacellä ja nykyisessä työssään Maan ystävillä. Holstila on filosofian tohtori ja valtiotieteiden maisteri. Hän on tutkinut elintapojen muutoksia ja niihin liittyviä terveysriskejä Helsingin yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Ekologinen kestävyys on osa hyvinvointitaloutta, kuten myös kestävän kehityksen tavoitteita. SOSTE on määritellyt hyvinvointitalouden näin: ”Hyvinvointitalous on SOSTEn visio yhteiskunnasta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset. Se on oikeudenmukaisuutta sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskunnallista kehitystä.” Ekologinen kestävyys on kuitenkin hyvinvointitalousajattelussa jäänyt hieman vähemmälle, eikä ympäristön tilaa parantavia investointeja ole usein kehystetty hyvinvointi-investoinneiksi. Tässä tekstissä käsittelen sitä, miksi ekologinen kestävyys sopii myös näkyvämmäksi osaksi hyvinvointitalouskeskustelua Suomessa. Lisäksi tarkastelen sitä, millaiset edellytykset ekologista kestävyyttä lisäävillä hyvinvointi-investoinneilla on juuri nyt globaalin koronapandemian aikana ja välittömästi sen jälkeen.

Ihmisten riippuvuus luonnonjärjestelmien tilasta on tullut näkyväksi

Elämme aikaa, jona ilmastonmuutoksen ja luonnonmonimuotoisuuden hupenemisen hyvinvointia heikentävät vaikutukset näyttäytyvät varsin konkreettisina. Ei ole enää kyse tulevista sukupolvista, vaan ilmaston lämpenemisen ja luontokadon seuraukset koskettavat ihmisiä jo nyt ja lähitulevaisuudessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n (2020) mukaan neljännes kuolemista maailmanlaajuisesti liittyy ympäristösyihin, ja ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien hyvinvointiin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset vain lisääntyvät. Suomessa ilmaston lämpenemisen on arvioitu lisäävän hellekuolemia ja helteistä aiheutuvia terveysongelmia, hyönteisten levittämien tautien ja vesivälitteisten epidemioiden yleisyyttä, liukastumistapaturmia, rakennusten kosteusvaurioista johtuvia terveysongelmia ja mielenterveysongelmia (Tuomenvirta ym. 2018). Ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin sopeutumisen kustannusten, esimerkiksi säävarman sähköverkon rakentamisen tai helteiden aiheuttamien terveysongelmien hoidon, on arvioitu olevan Suomessa sadoista miljoonista miljardeihin (Laine ym. 2018).

Kansainvälisesti ilmastonmuutos uhkaa myös ruokaturvaa ja vedensaantia (WHO 2019). Sään ääri-ilmiöt tuottavat monenlaista kärsimystä ihmisille, tuhoa omaisuudelle ja alueiden elinkelpoisuudelle. YK varoittaa tuoreessa luonnonkatastrofien määrän monikertaistumista koskevassa raportissaan, että maailmasta uhkaa tulla miljoonille ihmisille elinkelvoton helvetti (UNDRR & CRED 2020). Tällaisten ilmastonmuutoksen seurausten maailmanlaajuiset vaikutukset talouteen, siirtolaisuuteen ja konflikteihin ovat merkittäviä. Lämpenemisen seurauksilla on todennäköisesti myös monimutkaisia Suomeen ja muihin ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista vähemmän kärsiviin maihin kohdistuvia heijastevaikutuksia, jotka voivat lisätä eriarvoisuutta, heikentää yhteiskunnallista vakautta sekä huoltovarmuutta ja tuottaa monenlaisia kustannuksia (Laine ym. 2018). Epäoikeudenmukaiset ja uhkaavat ilmastotuhot maailmalla voivat kasvattaa myös turvattomuuden tunteita sekä omien toimintamahdollisuuksien rajallisuuden ja tilanteen vakavuuden välisestä ristiriidasta kumpuavaa ilmastoahdistusta (Pihkala 2019).

Luonnonmonimuotoisuuden ja elinympäristöjen tuhoutumiseen liittyy myös tänä vuonna talouden seisauttaneen ja kaikkein haavoittuvimpien ihmisten elämään kipeästi vaikuttaneet koronaviruksen kaltaisten eläinperäisten tautien yleistyminen. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES (2020) varoitti tuoreessa raportissaan, että ilman kansanvälisiä toimia luonnonmonimuotoisuuden turvaamiseksi, tulevaisuudessa pandemiat ilmaantuvat useammin, leviävät nopeammin ja aiheuttavat enemmän taloudellisia haittoja ja kuolemia kuin koronavirus.

Kohti hyvää tai pahaa kierrettä

Alkaa siis olla yhä selvempää, että ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonmonimuotoisuuden suojelu ovat myös hyvinvointi-investointeja. Muun muassa ympäristöministeri Krista Mikkonen (Ympäristöministeriö 2020b) totesi reaktiossaan kansainvälisen luontopaneelin raporttiin pandemiariskistä, että pandemioiden ehkäisyn ja ilmastonmuutoksen hillinnän toimet ovat pitkälti samoja. Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän toimilla on myös terveyttä edistäviä sivuvaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön (Jääskeläinen 2018) mukaan 20 % pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuksien lisäys toisi miljardien eurojen säästöt terveysmenoissa. Kasvisperäisen ruoan osuuden kasvattaminen ruokavaliossa on järkevää ilmastonmuutoksen hillinnän ja Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi myös, koska suomalaiset syövät suosituksiin nähden liikaa punaista lihaa ja tyydyttyneitä rasvoja (Valsta ym. 2018). Päästöjen vähentäminen vähentää ilmansaasteiden terveyshaittoja ja niiden kustannuksia (Kukkonen ym. 2020). Myös monimuotoisen lähiluonnon säilyttämiselle kaupungeissa on yhä useampia hyvinvointiin liittyviä perusteluja. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan päiväkotilasten metsämaakosketus vahvisti lasten immuniteettia (Roslund ym. 2020). Muun muassa Turun kaupunki (2020) perusteleekin jo luonnon monimuotoisuusohjelmansa tarpeellisuutta myös ihmisten hyvinvoinnilla.

Pohjimmiltaan ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonmonimuotoisuuden turvaaminen ovat kiinteä osa hyvinvointitaloutta, koska ihmisten hyvinvointi monissa muodoissaan on lopulta täysin riippuvainen luonnonympäristön tilasta. Johan Rockström (2016) kuvaa ns. kestävän kehityksen hääkakkumallissa, kuinka ekologisen kestävyyden tavoitteet muodostat perustan muille kestävän kehityksen tavoitteille, kuten köyhyyden poistamisella, hyvälle terveydelle ja koulutukselle.

Ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin välinen riippuvuus kulkee myös toiseen suuntaan. Jos ihmisten hyvinvoinnista ja ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ei huolehdita, ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristönsuojelu vaikeutuu. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCCn mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä ja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä tarvitaan siihen, että vaadittavat rakennemuutokset ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen onnistuvat. Yli 1,5 viiden asteen lämpeneminen taas vaikeuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (IPCC 2018). Uhkana on siis negatiivinen kierre, jossa oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puutteet estävät ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja vastaavasti ilmastotavoitteissa epäonnistuminen uhkaa hyvinvointia.

Ekologisen jälleenrakennuksen ja järjestelmätason muutosten aika?

Vuonna 2019 BIOS-tutkimusyksikkö nosti esiin, että ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökriisien vuoksi tarvitaan nopea ja mittava yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus (BIOS 2019). Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asumisen, liikkumisen ja ruoan ja energiatuotannon infrastruktuuri on rakennettava uudelleen, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä päästään eroon. Ekologinen jälleenrakennus vastaisi BIOSin tutkijoiden mukaan laajuudeltaan sodan jälkeistä hyvinvointivaltion rakentamista. BIOSin lisäksi ajatus ilmastonmuutoksen katastrofaalisten seurausten välttämisen vaatimasta murroksesta hyvinvointivaltion rakentamisen kaltaisena projektina on esiintynyt myös muissa yhteyksissä. Esimerkiksi Sanna Marinin hallitusohjelman lupaus tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio (Valtioneuvosto 2019) sopii hyvin yhteen ekologisen jälleenrakennuksen retoriikan kanssa.

Hyvinvointivaltion toisen maailmansodan jälkeinen rakentaminen erosi ekologisesta jälleenrakennuksesta siinä mielessä, että se perustui fossiilisien polttoaineiden ja luonnonvarojen kasvavaan kulutukseen. Ekologisessa jälleenrakennuksessa taas irtaudutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja lasketaan luonnonvarojen kulutus globaalisti kestävälle tasolle. Vaikka kulutus määrällisesti vähenisi, tämän ei tarvitse tarkoittaa hyvinvoinnista tinkimistä. BIOSin visiossa ihmisten hyvinvointi ja kulttuurinen rikkaus paranee. He myös nostavat esiin yllä mainittuja ympäristötilaa ja ihmisten terveyttä yhtä aikaa parantavia seikkoja, kuten hyötyliikunnan lisääntymisen. Lisäksi he esittävät, että työvoiman vapautuessa luontoa kuormittavista töistä hoivalle ja kasvatukselle voisi jäädä enemmän ajallisia resursseja.

Näillä vaikutuksilla ja BIOSin esittämillä ajatuksilla alakohtaisesta siirtymästä on yhtymäkohtia hyvinvointitalousajattelun kanssa. Alakohtainen siirtymä viittaa oikeudenmukaiseen tapaan löytää uusia polkuja fossiilitaloudesta elantonsa saaneiden työllistymiseen. Hyvinvointi-investoinnit koulutukseen ja sosiaaliturvaan ovat avainasemassa siinä, että ekologinen jälleenrakennus ja fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen liittyvät työelämän muutokset voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Myös Heikki Hiilamo (2020) on huomauttanut, että ilmastonmuutoksen valossa sotu-uudistuksen joustavuuden vaatimukset tulisi ymmärtää laajemmin. Sosiaaliturvan joustavuus voisi hänen mukaansa parhaimmillaan mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja ekologisesti kestävämmän hyvän elämän rakentamisen, joka perustuisi vähempään työhön ja kuluttamiseen.

Koronapandemian myötä ekologisen jälleenrakennuksen käynnistämisestä on tullut aiempaa ajankohtaisempaa. Kun elvytysrahaa jaetaan, on valittava, rakennetaanko sillä kestävämpi yhteiskunta vai elvytämmekö jälleenrakennuksessa vanhan fossiilitalouden. Jos valitsemme jälkimmäisen, on jokseenkin selvää, että mistään ei enää tule uusia varoja, jotka mahdollistavat infrastruktuurin irrottamisen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Monet toimijat ja valtiot ovat tunnistaneet elvytyksen mahdollisuudeksi rakentaa parempaa. Ympäristöministeriön (2020a) kestävän elvytyksen työryhmän loppuraportissa esitetään kahdeksan tarvittavaa yhteiskunnallista kestävyysmurrosta:

energiajärjestelmän murros
yhdyskuntien ja liikenteen murros
ruokajärjestelmän murros
teollisuuden murros
monimuotoinen luonto ja luontopohjaisten ratkaisujen murros
yksityinen kulutus ja kansalaisten osallisuuden murros
julkisen sektorin murros
työelämän ja osaamisen murros.

Nämä muistuttavat BIOS-tutkimusryhmän esittämiä murroksia.

Tapahtuuko suunnanmuutos?

Artikkelia kirjoitettaessa marraskuussa 2020 tuntuu uskaliaalta arvioida, miten merkittävä tienhaara koronapandemia todella on. Tullaanko jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota ihmisen ympäristön hyvinvointiin, ja tukeeko elvytys lopulta näitä? Esimerkiksi The Guardian-lehden (2020) mukaan tällä hetkellä vain Ranska, Iso-Britannia ja Saksa ovat toteuttaneet elvytystoimia, jotka ovat ympäristöön kohdistuvien nettovaikutusten suhteen yhä positiivisia. Muissa valtioissa elvytys on tähän mennessä tuottanut enemmän haittaa kuin hyötyä. Energiayhtiöt jatkavat EUn tukien lobbaamista fossiiliselle maakaasulle (Wates & Stoczkiewicz 2020). Koronapandemia avaa mahdollisuuden kestävämmän hyvinvointiyhteiskunnan jälleenrakennukseen, mutta se onnistummeko tässä, on poliittisen kamppailun tulos.

Lähteet

BIOS (2019) Ekologinen jälleenrakennus. BIOS-tutkimusyksikkö https://eko.bios.fi/ [Luettu 25.1.2021]
IPCC (2018) Summary for Policymakers. Teoksessa IPCC (2018): Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Geneve: World Meteorological Organization.
Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES). (2020, October 29). Workshop Report on Biodiversity and Pandemics of the Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) (Version 1.0). Workshop Report on Biodiversity and Pandemics of the Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Bonn: IPBES Secretariat.
Hiilamo, Heikki. (2020): Ilmastonmuutos, kestävyysvaje ja sotu-uudistus. Yhteiskuntapolitiikka 85 (2), 197-203.
Kukkonen, Jaakko; Savolahti, Mikko; Palamarchuk, Yuliia; Lanki, Timo; Nurmi, Väinö; Paunu, Ville-Veikko; Kangas, Leena; Sofiev , Mikhail; Karppinen, Ari; Maragkidou, Androniki; Tiittanen, Pekka ja Karvosenoja, Niko (2020) Modelling of the public health costs of fine particulate matter and results for Finland in 2015. Atmospheric Chemistry and Physics 20 (15), 9371–9391.
Laine, Anna; Vanhanen, Juha; Halonen, Mikko; Sjöblom, Henrik ja Gaia Consulting Oy (2018) Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset Suomelle. Valikoituja esimerkkejä. Helsinki: Sitra.
Jääskeläinen, Saara (toim.) (2018) Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö.
Ympäristöministeriö (2020a) Kestävä elvytys kohti koronakriisistä toipuvaa, menestyvää ja ekologisesti kestävää Suomea. Helsinki: Ympäristöministeriö.
Ympäristöministeriö (2020b) Ministeri Mikkonen Kansainvälisen luontopaneelin raportista: Ylikulutukseen puututtava, jotta pandemiat, luontokato ja ilmastokriisi saadaan kuriin. Ympäristöministeriö. https://ym.fi/-/ministeri-mikkonen-kansainvalisen-luontopaneelin-raportista-ylikulutukseen-puututtava-jotta-pandemiat-luontokato-ja-ilmastokriisi-saadaan-kuriin [Luettu 25.1.2021]
Pihkala, Panu (2019) Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. MIELI Suomen Mielenterveys ry. https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraporttimieli2019-web.pdf. [Luettu: 25.1.2021]
Rockstöm, Johan ja Sukhdev, Pavan (2016) How food connects all the SDGs. Stockholm Resilience Centre https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-how-food-connects-all-the-sdgs.html [Luettu: 25.1.2021]
Roslund, Marja. I; Puhakka Riikka; Grönroos Mira; Nurminen Noora; Oikarinen Sami; Gazali, Ahmad M.; Cinek, Ondrej; Kramná Lenka; Siter Nathan; Vari, Heli K.; Soininen, Laura; Parajuli, Anirudra; Rajaniemi, Juho; Kinnunen, Tuure; Laitinen, Olli H.; Hyöty, Heikki ja Sinkkonen, Aki (2020) Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Science Advances 6 (42).
The Guardian (2020) Revealed: Covid recovery plans threaten global climate hopes https://www.theguardian.com/environment/2020/nov/09/revealed-covid-recovery-plans-threaten-global-climate-hopes [Luettu: 25.1.2021]
Tuomenvirta H., Haavisto R., Hildén M., Lanki T., Luhtala S., Meriläinen P., Mäkinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J., Sorvali J. & Veijalainen N. (2018) Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Turun kaupunki (2020) Turku laatii luonnon monimuotoisuusohjelman. Turun kaupunki. https://www.turku.fi/uutinen/2020-10-19_turku-laatii-luonnon-monimuotoisuusohjelman [Luettu: 25.1.2021]
UN Office for Disaster Risk Reduction UNDRR & The Centre for Research on the Epidemiology of Disasters CRED (2020) The human cost of disasters: an overview of the last 20 years (2000-2019). https://www.undrr.org/publication/human-cost-disasters-2000-2019 [Luettu: 25.1.2021]
Valsta, Liisa; Kaartinen Niina; Tapanainen, Heli; Männistö Satu ja Sääksjärvi Katri (toim.) (2018) Ravitsemus Suomessa – Finravinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos 12/2018. Helsinki: Punamusta.
Valtioneuvosto (2019) Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Wates, Jeremy ja Stoczkiewicz Magda (2020) Dangerous pipedream: how funding fossil gas risks blowing apart the EU Green Deal. Euroactiv https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/dangerous-pipedream-how-funding-fossil-gas-risks-blowing-apart-the-eu-green-deal/ [Luettu: 25.1.2021]
World Health Organization WHO (‎2020)‎ WHO global strategy on health, environment and climate change: the transformation needed to improve lives and wellbeing sustainably through healthy environments. Geneva: World Health Organization.
World Health Organization WHO (‎2019)‎. Technical series on adapting to climate sensitive health impacts: undernutrition. Geneva: World Health Organization.